3 joulun tärkeintä asiaa [#blogihaaste]

Huomenna on vihdoin ja viimein jouluaatto!

Ja kolmas sellainen Villa Kotirannassa vietetty. Aika menee hurjan nopeaan – juurihan me äskettäin lokakuun pimeydessä tänne muutettiin… Vuonna 2017!

Muistelinkin blogissa eilen kahta aiempaa jouluamme omassa kodissa. Ensimmäinen joulu oli sisustukseltaan ehkä niukempi, olihan muuttokin tapahtunut reilu kuukausi aiemmin. Toinen joulumme, siis viime vuonna, oli jo hieman runsaampi koristeluiltaan – ja tänä vuonna taasen riehaannuin vielä hieman enemmän koristelujen kanssa….!

Törmäsin sosiaalisessa mediassa 3 joulun tärkeintä asiaa -haasteeseen ja tällaisena joulusieluna siihen oli itsekin pakko tarttua!

Oletko sinä koskaan miettinyt, mitkä ovat sinun joulusi tärkeimmät asiat? Osaisitko listata vain kolme?

…Vai oletko kenties mieheni kaltainen joulumörökölli, jolle parasta joulussa tuntuisi olevan sen päättyminen pikapuoliin…? 😉

Oman listani kolme suosikkiani eivät ole paremmuusjärjestyksessä, vaan tasaisen tärkeitä minulle tässä lempijuhlasesongissani.

Perheen kanssa vietetty aika = Joulu on meillä lasten juhla!

Joulu – niin joulun alusviikot kuin itse juhlapyhätkin – on meillä erityisesti lasten kanssa touhuamisen aikaa.

Joulua valmistellaan lasten kanssa ja lasten aattoa kohti kasvava jännitys ja innostus tarttuu väkisinkin myös aikuiseen!

Jos joulumieli on hakusessa, niin piparien leipominen, piparkakkutalon askartelu, joulukuusen koristelu tai vaikka pieni glögihetki joululauluja kuunnellen saa lasten kanssa puuhastellessa hyräilemään omasta lapsuudesta tuttuja tonttusikermiä.

Joulukuusen – tai tänä vuonna joulukuusten – koristelu on perheessämme lasten vastuulla ja minä lähinnä nostelen pienimmäistä, että hänkin ylettää ripustamaan koristeita ylimmille oksille. ….Ja ehkä illalla lasten nukahdettua käyn suoristamassa jotain nauhaa tai korjaamassa tippumaisillaan olevan koristeen ripustusta.

Ja jouluaatossa parasta on lasten nappaaminen kainaloon ja peiton alle pujahtaminen pyjamassa piirrettyjä katsomaan.

Kiireettömyys ja ihan vain lähekkäin oleminen rakkaiden kanssa.

…Mistä pääseekin luontevasti seuraavaan tärkeään asiaan, joka on….

Omien jouluperinteiden luominen lapsille ja kiireettömyys

Arjessa on jo aivan riittävästi suorittamista ja aikatauluja, ryntäilyä paikasta toiseen ja sosiaalisia tilanteita.

Voidaanhan edes joulu pyhittää suorastaan hedonistiselle laiskottelulle ja kylki kyljessä köllöttelylle?!

Mitä vanhemmaksi tulen ja introvertti puoleni vain vahvistuu, sitä enemmän kaipaan (yksin) ja perheen kanssa vietettyjä hetkiä, ilman minkäänlaista suorittamista.

Menneiden vuosien aikana ovat pikkuhiljaa perheemme omat perinteet muodostuneet ja meille parhaiten sopivat joulutavat vahvistuneet. Jouluissamme on tietty rytmi ja rakkaita asioita, jotka toistuvat vuodesta toiseen, mutta selkeästi vuosi vuodelta pyhien osalta kalenterista ovat vähentyneet aikataulutusta tai kotoa poistumista vaativat askareet ja touhut.

Joulupäivänä on aika puhkaista jouluaaton kotoilukupla, vaihtaa pyjamat oikeisiin vaatteisiin ja valmistautua kohtamaan muukin maailma. 🙂

Ja tapaninpäivänä, isäni nimipäivänä, perinteisesti pakkaan pojat autoon ja hurautan jatkamaan joulun juhlintaa Pohjois-Savoon vanhempieni luo.

…Erityisesti tänä jouluna, kun etelässä joulu on musta ja sateinen, mummola Itä-Suomessa nousee arvoon arvaamattomaan. Toiveissa lapsien kanssa päästä jopa pulkkamäkeen!

Antamisen ilo ja lasten lahjominen

Mietin hetken, että voinko näin kulutushysteriaa vastustavana ihmisenä edes kirjoittaa, että lasten lahjominen on kolmen tärkeimmän asian joukossa, mutta sitten totesin, että antamisen ilosta lasten lahjominen on eri asia kuin antamisen pakosta koko suvun muistaminen.

Jos vain saisin päättää, niin voisin ilolla viheltää pelin poikki aikuisten keskinäisestä lahjomisesta ja keskittyä ilahduttamaan rakkaita mukuloita!

…Tai ei minulla ole mitään sitä vastaan, että lahjotaan myös aikuisia, sillä en osaisi edes kuvitella joulua, etten antaisi lahjaa esimerkiksi vanhemmilleni tai vaikka parhaalle ystävälleni, mutta antamisen pitäisi tapahtua puhtaasti antamisen ilosta. Halusta ilahduttaa läheistä asialla, jota tietää toisen tarvitsevan tai arvostavan valtavasti.

Tänä jouluna pukinkonttiin livautin runsaasti kierrätyslahjoja, mm. kirjoja, piirustusalustoja, astioita, puuhelmiä, pöytäliinoja, palapelejä, lautapelejä… Niiden antamisesta tulee oikein erityisen hyvä mieli, sillä rakkaalle ihmiselle juuri täydellisen lahjan löytyminen priimakunnossa käytettynä on itsessään jo kuin pieni joulu, joskus kuin lottovoitto!

Esimerkiksi paras ystäväni sai täydellisessä kunnossa löytyneet Kehrä -sarjan suuren tarjoilulautasen, jollaista tiesin hänen katselleen itselleen. Ja isälleni löytyi hänen suosikkikirjailijansa kirja – kuin suoraan kaupan hyllystä, virheettömänä. Ja kahdelle kummilapselle löytyi useampikin satukirja kääreisiin.

Se, että kuusen alle kertyy paketti jos toinenkin pienille joulun juhlijoille – niille tärkeimmille – ei automaattisesti tarkoita, että tukisi kulutusjuhlaa.

…Toki tunnustan. ettei kaikki lasten lahjat ole tässäkään tuvassa kierrätettyjä tai itse tehtyjä, vaan villasukkien, kirjojen ja lautapelien lisäksi keräsin pienemmälle pojalle mm. erilaisia askartelutarvikepaketteja (askartelumassaa, tusseja, tarroja, viivottimia…) ja ostimme Nerf -pyssyn, josta hän oli haaveillut jo toista vuotta. Isompi poika taasen saa ehkä pukin vieraillessa vähemmän paketteja, mutta yhdestä löytyy hieman arvokkaampi lahja, joka tuo iloa ja tukee harrastusta vuosiksi eteenpäin.

Näihin leppoisiin Bonon joululomakuviin on hyvä päättää postaus ja toivottaa teille kaikille…

OIKEIN RAUHAISAA
JA
LEVON TÄYTTEISTÄ
JOULUA!

Blogi siirtyy näillä toivotuksilla ansaituille joululomille, mutta @villakotiranta -Instagram tili kulkee mukanamme myös läpi pyhien. <3