Törmäsin eilen aamuteen äärellä istuessa Good to be home -blogissa sarjaan kodin sisustusta koskevia kysymyksiä, joihin oli aivan pakko tarttua – ja laittaa blogihaasteena myös eteenpäin!
…Eli haasteeseen saa tarttua kuka tahansa – en tällä kertaa nimeä ketään erityisesti – olisi ihanaa lukea teidän vastauksianne näihin samoihin kysymyksiin!
PAIKKA, JOSSA VIIHTYY KOKO PERHE?
Minulle Villa Kotirannan ostamista miettiessä ehkä ratkaisevin asia oli vanhan puuverstaan suuri verstastila (kuva verstastilasta alla keväältä 2015), josta heti ensi silmäyksellä tunnistimme potentiaalin tilavan ja valoisan tuvan remontointiin.
Meille oli tärkeää luoda viihtyisä oleskelutila
talon asuinkerrokseen – oikea kodin sydän.
Tuvassa vietämme suurimman osan kotona oleskellusta ajasta. Suurimman osan tuosta ajasta joko touhuten keittiössä tai istuen keittiön pöydän ääressä syöden yhdessä koko perheen voimin tai ihan vain miehen kanssa kahdestaan juoden kupposet kahvia ja vaihtaen päivän kuulumisia. Parin metrin päähän ruokapöydästä kellahdamme päivittäin miehen kanssa jälkiruokakahveille päivällisen jälkeen, jolloin isompi poika yleensä käpertyy pönttöuunin kupeessa olevaan nojatuoliin – ellei tulevan yläkoululaisen elkein vetäydy oman huoneensa rauhaan.
Tuvassa pelataan lautapelejä, rakennetaan junarataa, jutellaan, tanssitaan, luetaan ja otetaan vaikka päiväunet. Ainoa mitä tuvassa ei tehdä on television katsominen – koska sellaista ei ole! Olemme remontissa toki huomioineet tarpeen television tuomiselle tilaan kahden seinusta pistokkeiden muodossa, mutta jo remontin alkuvaiheessa teimme päätöksen, että tupa on paikka yhdessä olemiselle ilman televisiota. …Voi olla, että minä ehkä ajoin tätä päätöstä vahvemmin kuin mies, mutta hyvin olemme kohta kolme ja puoli vuotta tällä ratkaisulla pärjänneet.
Televisioita meiltä löytyy talosta kaikkiaan kolme – yksi meidän kammarista, yksi isomman pojan huoneesta ja yksi alakerran tv-/pelihuoneesta – joten tupaan ei sellaista enää erikseen kaivata. …Varsinkin, kun tässä ruuhkavuosien kieputuksessa ei muutenkaan ehditä televisiota juuri katsomaan…!
PAIKKA, JONKA SOTKUISUUS ÄRSYTTÄÄ ENSIMMÄISENÄ?
Tähän on helppo vastata – ja varmasti moni samaistuu vastaukseeni – sillä KEITTIÖN sotkuisuus ärsyttää minua ensimmäisenä.
Keittiö on meillä (kuten yllä kerroin) osa isompaa oleskelutilaa, tupaa. Tilan länsireunalla on keittiö ja itäreunalle oleskelutila ja siinä keskellä ruokapöytä. Juuri pari iltaa sitten totesin miehellekin, että ”onpa ihana tässä pöydän ääressä istuskella ja katsella tuonne olkkarin puolelle (olin juuri järjestellyt tilan kuntoon), kun ei vaan vahingossakaan käännä päätä keittiön suuntaan…”
Vaikka rakastan runsautta sisustamisessa ja tuvan kaappien tasot ovat täynnä huonekasveja, valokuvia ja muita muistoesineitä, on oleskelutilan puoli todella helppoa pitää siistinä ja järjestyksessä. Keittiö taasen – erityisesti saareke – on aivan oma lukunsa…!
Keittiössä myös vietän valtavasti aikaa – erityisesti nyt, kun olen mammalomalla vastuussa perheen ruokahuollosta – joten olisi ihanaa, kun aina ei tarvitsisi aloittaa touhuiluja siirtelemällä tavaroita paikasta toiseen pois tieltä… Siivoan tasot heti ruoanlaiton jälkeen ja kohentelen paikkoja, mutta erityisesti saareke on meillä paikka, johon vain kertyy erilaisia tavarakasoja. Raivostuttavaa!
Ja tiedän mistä nuo tavarakasat syntyvät, sillä minä niitä viikoittain myös koetan purkaa saarekkeen päältä pois; pienempi poika viihtyy touhuamassa keittiön ruokapöydän ääressä, joten hän kantaa pöydälle kaikkea mahdollista Legoista glitterliimoihin ja mikroskoopeista värityskirjoihin – eikä vie koskaan mitään takaisin huoneeseensa leikin päätyttyä. Kun ruoka-aika koittaa, raivaan vauhdilla pöydän tyhjäsi nostelemalla tavarat pois tieltä saarekkeen päälle – mihin ne sitten jäävät ja kasaantuvat arkipäivien saatossa.
…Ja vaikka motkotankin asiasta harva se päivä, toisaalta ymmärrän lastani täysin, sillä olen itsekin aivan yhtä mahdoton jättämään tavaroitani tasoille… Huokaus….
Ehkä keittiön sotkuisuus ärsyttää kaikkein eniten myös siksi, että tila on mielestäni superkaunis SIISTINÄ – ilman tavarakasoja saarekkeen päällä. Olisi ihanaa nauttia siitä päivittäin, ei vain siivouspäivän ajan…
Kirjoitin muuten juttua pari vuotta sitten kotihäpeästä, joka vaivaa aina aika ajoin edelleenkin – pääset postaukseen alla olevasta linkistä:
KOTIHÄPEÄÄ ARJEN KAAOKSESTA – TUTTU TUNNE?
PAIKKA, JOKA KAIPAISI REMONTTIA?
Tähänkin on helppo vastata, sillä juuri tovi sitten kirjoitin aiheesta myös tänne blogiinkin parin postauksen verran, eli TYÖHUONE!
TYÖHUONEEN KIINTEÄT KALUSTEET, OSA 2
TYÖHUONEEN KIINTEÄT KALUSTEET, OSA 3
Työhuoneessa remontti ei koskaan oikeastaan ole valmistunut – se on viimeisiä keskeneräisiä tiloja talon remontin ajalta, joka kuitenkin on otettu jo kovaan käyttöön tässä vuosien varrella, mutta vaatii vielä jonkun verran työstöä ennen kuin voin todeta sen vihdoin olen valmis.
Mitä työhuone sitten vielä vaatii?
Tilassa on kiinteät kalusteet vasta yhdellä seinustalla, ja nyt vihdoin olen laatinut kalustesuunnitelman työhuoneen kahden muun seinustan osalta. Eli suunnitelma ja kalustehankintalista ovat valmiina, puuttuu enää kalusteiden tilaaminen, noutaminen ja asentaminen.
Tiettyä aikatauluhaastetta remonttiprojektin eteenpäin viemiselle on tuonut tämä vauvan syntymän odottelu – uskaltaako työhuoneen raivausta vielä aloittaa, jos vauva syntyykin kesken urakan ja alakerta jää viikoiksi sekasortoon? Toisaalta aikataulupainetta remontille luo äitiysvapaani päättyminen kesällä ja töihin palaaminen heinäkuun alussa, jolloin olisi ihanaa voida työskennellä valmistuneessa työhuoneessa, jossa kaikelle on paikkansa ja tunnelma seesteinen.
PAIKKA, JOTA HALUAISIT SISUSTAA SEURAAVAKSI?
Jälleen kerran helppo kysymys, sillä tällainen sisustusprojekti on jo työn alla kovaa vauhtia – eli VERANTA.
Tästäkin projektista kirjoitin blogiin muutama päivä sitten, linkki postaukseen alla;
VERANNAN SISUSTUKSEN SUUNNITTELUA KESÄÄN
Veranta on tilana niin ikään yksi suosikeistani tässä talossa, mutta joka talvi – ja kevät ja syksy – se tuntuu muuttuvan ulkoliikuntavälinevarastoksi. Kaikkialla on luistimia, suksia, monoja, hanskoja kuivamassa, haalareita lattialla, kiekkomailoja, kurahousuja… *huokaus*
Näin keväällä, kun ihana auringonpaiste
taas tulvii sisään verannan isoista ikkunoista,
on ihanaa ottaa taas tila haltuun
ja sisustaa se kesäasuun.
Tilava veranta toimii meillä nimittäin myös oleskelutilana – siis silloin, kuin tuoleilla ei notku toppatakit ja pöydällä miehen työkalut tai lattioilla minun kierrätykseen menossa olevat tavarakassit.
Olenkin nyt tehnyt suunnitelman verannan ilmeen päivityksestä kesään 2021:
Hieman enemmän suuntana boho tälle kesälle
– aiemman rustiikkinen maalaiskoti -tunnelman sijaan.
Perjantaina saapui muutaman päivän odottelun jälkeen tilaamani suuri (halk. 200cm) juuttimatto, joten nyt vihdoin pääsen todella tarttumaan toimeen. Pari boho-henkistä tyynyä on vielä hankintalistalla, ehkä muutama valkoinen koristeruukkukin lisää, mutta muutoin kaikki tarvittava on jo löytynyt ja odottelee vain paikoilleen asettelua.
Olenkin tähän verannan sisustukseen
palaamassa täällä blogissa parin viikon sisään
– ja tuo postaus tulee myös pitämään sisällään
lahjakorttiarvonnan ihanaan sisustusverkkokauppaan,
joten kannattaa pysyä kuulolla!
PAIKKA, JOSSA RENTOUDUT PARHAITEN?
Ehdottomasti meidän KAMMARI!
Kammari on paikka, jonne vetäydyn, kun kaipaan pientä hetkeä omaa rauhaa. Saatan lukea sängyssä pienen hetken, tai katsoa jotain hyvää sarjaa Netflixistä.
Pidän kammarimme rauhallisesta värimaailmasta – siis vielä näin kolme ja puoli vuotta tilan maalaamisen jälkeenkin! Kaksi seinää kammarista on valkoiseksi maalattua hirsipaneelia, kaksi seinää maalattu Tikkurilan Nefriitti -sävyllä ja yksi nurkkaus – vanhan puulieden hormisyvennys – rapattu valkoiseksi ja jätetty melko karhealle pinnalle.
Kammari on vuosien saatossa löytänyt muotonsa ja mielestäni se on nyt juuri täydellinen. Toki tuleva uusi perheenjäsen laittoi sitä tässä menneen syksyn ja talven aikana hieman uusiksi, kun hormisyvennykseen raivattiin tila pinnasängylle.
Vuosi sitten huhtikuussa löysin parin vuoden etsimisen jälkeen kammariin täydellisen päiväpeiton, joka on edelleenkin mielestäni kaunein ikinä. Ja reilu puoli vuotta sitten kammariin löytyi juuri sopiva, hieman boho-henkinen matto. Tällä hetkellä ei siis ole mitään, mitä mielestäni tila enää kaipaisi ollakseen ’valmis’ – paitsi ehkä ihan käytännön syistä nojatuolin ajatellen tulevia yösyöttöjä.
…Hieman olemme varovasti pyöritelleet näin kolmannen lapsen syntymää odotellessa ajatusta huonejaosta tulevaisuudessa, kun tähän kahdelle lapselle ja kahdelle aikuiselle remontoituun taloon onkin löydettävä jossain vaiheessa oma tila myös tälle pienimmälle Tinttaralle. Olen jo vähän lämmennyt ajatukselle, että meidän kammarimme siirtyisi jossain vaiheessa pienimmän huoneeksi ja me taasen siirtyisimme nuoremman pojan huoneeseen, joka taasen siirtyisi seuraavaan tilaan ja niin edelleen – melkoista palapeliä tulee olemaan, kun jokaisen huone todennäköisesti vaihtuu seuraavan parin vuoden sisällä….
Eli ehkä jo vuoden päästä, kun tätä samaa kysymystä kysyttäisiin, saattaisin vastata samalla tavalla ’kammarimme’, mutta tarkoittaen aivan eri huonetta talossa.
PAIKKA, JOHON OLET ERITYISEN TYYTYVÄINEN?
Vaikka tuossa ylempänä marmatinkin KEITTIÖN sotkuisuudesta, sanoisin silti, että se on tilana paikka, johon olen oikein erityisen tyytyväinen.
Huolimatta arjen kaaoksesta saarekkeen päällä,
on keittiössämme mielestäni kaikki kohdallaan
– niin ulkonäkö kuin toiminnallisuuskin.
Alla olevasta linkistä pääsee syyskuussa 2019 kirjoittamaani juttuun keittiömme toiminnallisuudesta – mitä keittiötä suunnitellessa lähdettiin hakemaan, mihin ratkaisuihin päädyttiin ja kuinka nuo valinnat ovat toimineet arjessa? Vaikka juttu onkin puolentoista vuoden takaa, edelleen allekirjoitan jokaisen tekemän havainnon ja edelleen keittiömme kaapeissa näyttää samalle – toki ehkä nyt mammalomalla olen ehtinyt kuiva-ainekaappeja ja mukilaatikkoa hieman konmarittamaan enemmän…
KURKISTUS KEITTIÖMME KAAPPEIHIN…
Tälle keittiömme näytti lokakuussa 2017, kun vihdoin pääsimme muuttamaan Villa Kotirantaan:
Lisää valokuvia vastavalmistuneesta keittiöstämme löydät vanhan blogin puolelta alla olevasta linkistä:
Kuulumisia raksalta; keittiömme on vihdoin valmis ja muuttokunnossa!
PAIKKA, JOSSA OLETTE, KUN TEILLÄ ON VIERAITA?
Tähänkin kysymykseen vastaus on TUPA.
Kahveja keitellessämme voi vieraat istuskella sohvalla olohuoneen puolella ja jutella kanssamme, mikä on mielestäni tupakeittiön paras puoli. En osaisi enää asua kodissa, jossa keittiö ja olohuone olisivat kaksi erillistä tilaa.
Suunnitelmissa ensi kesälle on aloittaa vihdoin kesähuoneen ja -keittiön rakentaminen alapihalle, josta toivomme muodostuvan meille toinen olohuone, jossa oleskella ja viettää aikaa niin perheen kanssa kuin vieraidenkin – jopa ympäri vuoden, kiitos rakennukseen muurattavan puulieden.
PAIKKA, JOSTA ON PARAS NÄKYMÄ (SISÄLLE TAI ULOS)?
Kesäisin paras näkymä on TERASSILTAMME – yli puutarhan ja pihamme.
Koska talomme on rinteessä, on asuinkerroksen tasalla oleva terassimme talon eteläpuolella parvekemallinen, joka takaa taasen avarat maisemat. Terassille siis pääsee tuvan lasiovesta taikka nousemalla portaat pihan puolelta.
Keväällä terassilla voi nauttia lämpimästä auringosta juoden kahvia ja ihastella pihassa kukkivia omena-, luumu- ja kirsikkapuita.
Kesällä puutarhan täyttää taasen kukkaloisto, jonka värisävyt vaihtelevat lähes viikoittain kulloinkin kukintavuorossa olevien perennojen ja kesäkukkien myötä.
Terassille paistaa myös aurinko aamuvarhaisesta pitkälle alkuiltaan, kunnes se katoaa laskeutuessaan talon länsikulman taa. Tänä kesänä tarkoitus olisi luoda terassille – erityisesti ruokapöydän ääreen – varjoisaa tilaa, jotta helteisinäkin päivinä olisi mukavaa siirtyä sisältä terassille nauttimaan lounasta tai kupponen kahvia.
Toinen tulevan kesän projekti on viimeistellä terassin kaiteet, eli maalata ja kiinnittää paikoilleen tumma rimoitus, joka antaa myös pientä näkösuojaa terassilla oleskelijoille.
Osaan kysymyksistä oli lähes yllättävän helppoa vastata, osaa jouduin hieman pidempäänkin miettimään.
Esimerkiksi kysymykseen ’Paikka, johon olet erityisen tyytyväinen’ olisin voinut vastata myös yläkerran wc- ja suihkutila, taikka ihanan tunnelmallinen tumma saunamme, sillä olen niidenkin ulkonäköön ja toiminnallisuuteen suunnattoman tyytyväinen. Taikka isomman pojan parvellinen huone.
Lukisin mielelläni teidänkin vastauksianne näihin kysymyksiin,
joten linkkaa ihmeessä alle kommentteihin,
jos päätät niin ikään ottaa osaa tähän blogihaasteeseen!
