Tila, jossa en ole koskaan viihtynyt pakollista pidempään, on aina ollut kodinhoitohuone. En ole siivousintoilija, en minkään sortin kodinhengetär ja olen aina inhonnut niin pyykkien viikkaamista, kuin vaatteiden silittämistä!
…Sinällään hauskaa, että olen vaatetusalalla töissä ja vastaan perheemme pyykkihuollosta, sillä en päästäisi ketään ’ei-ammattilaista’ pyykkäämään vaatteitani. Olen tarkka pesulämpötiloista ja jopa neuroottinen koneeseen menevien vaatteiden väreistä (valkoiset, mustat, kirkkaat värikkäät, tummat värikkäät, harmaat) ja siitä, että oikeaa pesuainetta käytetään kullekin värille…
Ja vastaavasti mieheni vastaa tiskeistä ja astianpesukoneen käytöstä, koska ’en osaa loogisesti ja tehokkaasti täyttää konetta’.
Jako toimii meillä loistavasti, sillä enemmän kuin pyykkien viikkaamista, inhoan astianpesukoneen täyttämistä ja tyhjentämistä….! 😉
Vanhan talomme remontoitu, kellarimallinen kodinhoitohuone on ensimmäinen – kaikessa keskeneräisyydessäänkin, huomaa puuttuvat listat ulko-oven ympäriltä (kuva alla) – jossa oikeasti viihdyn ja joka miellyttää silmääni. Noh, omaan makuunhan tämän remontoimme, joten sain valita pintamateriaalit ja kalusteet sellaisiksi, että viihdyn.
Ostimme tovi sitten uuden kuivausrummun edellisen sanottua vuosikausia kestäneen YA-sopimuksensa irti, ja olen niin onnellinen tuosta laitteesta (kuva alla), että tahdon siitä ehdottomasti kertoa teille lisää – ihan erillisessä postauksessa.
Suurin haasteeni pyykkien kanssa on ollut vähäinen aika arjessa ja suuri puhtaan pyykin määrä, joka kerääntyi aiemmin suuriin pyykkikoreihin odottamaan hetkeä, että ehtisin a) viikata kolmen hengen vaatteet, b) lajitella ne omistajansa mukaan, c) kantaa yläkertaan erillisissä pyykkikoreissa ja d) pinota vaatekaappeihin.
Ja kyllä, vastuullani on ollut nelihenkisessä perheessä neljän hengen pyykkien peseminen, mutta vain kolmen hengen vaatteiden viikkaus, sillä mieheni on aina halunnut itse viikata vaatteensa kaappiinsa, sillä minä en ilmeisesti ole saanut kiinni hänen logiikastaan myöskään vaatekaapin suhteen… 😉
Lopulta tilanne oli jo niinkin kaaosmainen, että tuvassa saattoi sohvalla lojua 3-4 suurta pyykkikoria täynnä puhtaita vaatteita sekalaisina kekoina useamman viikon ja siitä jokainen kävi kaivamassa vaatteitaan, jos omasta kaapista oli jo vaatteet loppu…
Tuossa kohti ilmoitin miehelle, että tarvitsemme tähän tilanteeseen jonkin ratkaisun!
Googlailin erilaisia järjestysideoita kodinhoitohuoneisiin – vinkvink, Villa Kotirannan Pinterest -tililtä löytyy myös muhkea kansiollinen kodinhoitohuoneen sisustusideoita – ja harkitsin mm. jokaiselle nimettyjä naulakkoja, joissa riippuisi pyykkikassit ja niiden sisälle nostaisin kuivat pyykit odottamaan viikkausta.
Mutta mies sai Ikea -reissullamme loistavan idean: hankimme neliosaisen lokerikon, jonka alle tuli lukittavat pyörät ja lokeroihin oma laatikko perheemme jokaiselle jäsenelle!
Tämä ratkaisu on nyt useamman kuukauden toiminut päivittäisessä käytössä täydellisesti ja kesyttänyt puhtaan pyykin kaaoksen!
Samalla tein toisenkin suuren muutoksen, joka kevensi työkuormaani huomattavasti; 11v poikani tarttui toimeen ja viikkaa nykyisin omat vaatteensa (Konmari -oppien mukaisesti) kaappinsa sitä mukaa, kun puhdasta pyykkiä tulee!
Lasten kanssa tämä nimikoitu kori on auttanut myös aamuisissa vaatekriiseissä; kun joku vaate on kateissa, voin pyytää poikia kurkkaamaan suoraan omasta puhtaiden vaatteiden koristaan kodinhoitohuoneessa – sen sijaan, että ennen he mylläsivät läpi neljän hengen vaatemäärää koettaessaan etsiä yhtä omaa tuotettaan.
Lisäksi, koska kodinhoitohuoneemme sijaitsee kylpyhuoneen ja saunan vieressä, on omasta laatikosta helppoa napata vaatetta ylle pesulla käymisen jälkeen, sillä lähes aina laatikossa odottelee puhdas pyykki käyttäjäänsä.
Pestyäni pyykkiä, nostan kuivat vaatteet suoraan kuivausrummusta (tai nyt kesän lähestyessä pyykkikorin kautta pihan kuivaustelineeltä) henkilökohtaisiin koreihin.
Kun viikkaan omia tai pienemmän pojan vaatteita, kannan korin suoraan vaatekaapin ääreen ja viikkaan siinä lennossa vaatteet paikoilleen – en kaipaa touhuun erillistä tasoa vaan homma sujuu nopeasti, kun viikkaan vaatteet yksitellen suoraan kaappiin, enkä keräile viikattuja pinoja, joita sitten siirtäisin hyllyille.
Ja vaikka ensin arvelin tuon laatikon tulevan hetkessä täyteen, niin ilolla olen todennut, että laatikko on meillä täyttynyt ~3 koneellisen jälkeen – eli puhdas pyykki ei pursuile yli äyräiden, jos en ehdi/jaksa/viitsi heti käydä viikkauspuuhaan.
Tuossa pärekorissa (kuva yllä) meillä seikkailevat parittomat sukat, ja Laundry Rules -pyykkikassissa (kuva alla) taas säilytän pikkupyykille tarkoitettuja, ripustettavia kuivaustelineitä ja pyykkipoikia, jotka ovat kesäisin kovassa käytössä pihan kuivaustelineellä.
Ja vanhaan naulakkoon ripustan puuhenkareille kuivamaan kaikki mekot ja kauluspaidat, ym ’herkemmät’ vaatteet, joita en raaski kuivausrumpuun laittaa. Hattuhyllyn koreihin piiloutuvat housuhenkarit, sekä pesupussit.
Pois silmistä siis – olemme tämän kaapiston avulla päässeet eroon lukuisista pyykkikoreista, joissa vaatteet pyörivät odottamassa viikkausta pitkin asuntoa. Nyt vaatteet ovat siististi piilossa alakerran kodinhoitohuoneessa, enkä koe ihan niin suurta huonoa omatuntoa, jos en ehdi heti koneellisen jälkeen tarttua toimeen!
Ja mikä parasta – vaikka olen laiskalla tuulella, jokainen löytää omat vaatteensa vaivattomasti!
Mikä on sinun vinkkisi arjen askareiden selättämiseen?
