Tässä kuussa en valitettavasti ehtinyt osallistua kuukausittaiseen Omavaraisuus -ryhmäjulkaisuun – niin kiireisenä myöskin tämä omavaraisuuteen pyrkiminen, eli kevään esikasvatustyöt ja puutarhan valmistelu tulevaan kasvatuskauteen, on pitänyt – joten ajattelin jakaa näin erillisenä juttuna kuulumisia puutarhastamme!
Huhtikuun ja toukokuun alun aikana on vuorokaudesta pyritty viettämään kaikki mahdollinen vapaa-aika ulkoilmassa. Mikä mahtavinta, jopa meidän 4v uhmaikäilijäkin on viihtynyt hiekkalaatikollaan ja keinussa enemmän kuin varmaan menneiden kesien aikana yhteensä, joten me aikuiset olemme ehtineet saamaan aikaan vaikka mitä!
Huhtikuun puolella haettiin neljä ensimmäistä puutarhavatun taimea – hieman impulssiostoksena, kun tarjous oli kohdallaan – jotka pääsivät keskelle puutarhaa muodostamaan tilanjakajan (karkeasti jaoteltuna)lavapuutarhan ja avokasvimaan välille.
Tarkoitus on hankkia puutarhavadelmaa huomattavasti enemmänkin ja istuttaa ne ihan avomaahan tontin laidalle, mutta maanmuokkaustyöt jatkuvat juuri tuossa osassa pihaa (alkoi itse asiassa tänään kahden kaivinkoneen voimin), joten joudun vielä odottamaan puutarhavadelmatarhani kanssa – ehkä syksyyn, ehkä ensi kevääseen.
Pihanmuokkausta, tai tarkemmin sanottuna omenapuiden ympärille valmistuvaa pengerrystä, odottelee noin 40 mansikantaimea, jotka sain mansikkamaani rönsyistä eroteltua. Tarkoitus siis istuttaa mansikat pengerryksen päälle, tiilimuurin reunalle. Saavat siitä vaikka rönsyillä alas muurin kylkeä – on lapsille naposteltavaa ympäri pihaa.
Pihalle tulevan kesähuoneen taakse, istutettiin huhtikuussa myös pilariluumu (Prunus cerasifera ’Kolonovidnaja’), joka alkaa vähitellen puhkeamaan kukkaan. Tälle olisi ajatus hankkia myös kaveri (tai kaksi) viereen, mutta ostaessani tätä kyseistä taimea, oli se myymälän viimeinen.
Kasvimaan keskelle istutin myös matalakasvuisen pensaskirsikan (Prunus cerasus ’Pernilla’), jonka pitäisi kasvaa ~2m korkeaksi ja olla itsepölytteinen.
Kuulostaa juuri pihaamme sopivalle lajikkeelle!
Pihanmuokkaustöitä varten merkitsimme miehen kanssa menneenä viikonloppuna tontille kaivauspaikkoja ja – uskomatonta kyllä, vielä näin viidentenä kesänä tässä pihassamme, joka ei ole mitenkään suunnattoman suuri – löysimme vielä yhden kookkaan ja erinomaisessa kunnossa olevan karviaispensaan!
Ensimmäisenä kesänä, 2015, pelastimme tontilta useamman herukka- ja karviaispensaan, sekä neljä hurjan kokoista raparperin taimea, jotka kaikki ovat tuottaneet satoa joka vuosi. Oikein erityisen iloinen olen ollut tuolloin pelastamastamme karviaispensaasta, sillä se paljastui vanhaksi lajikkeeksi, jonka marjat ovat hieman ’karvaisia’ Toivon siis, että tämä viimeisinkin löydös olisi samaa lajiketta!
Aloitin jo viime kesänä pelastamaan myös vanhoja perinneperennoja pihan kulmilta kukkapenkkiin, kuten malvoja. Ne kasvoivat villiintyneinä heinikon seassa – en tiedä, onko joku niitä sinne joskus istuttanut, vai ovatko levinneet esimerkiksi lintujen mukana.
Miksi suotta ostaa ehdoin tahdoin uusia taimia puutarhalta, kun omastakin pihasta tein tällaisia löytöjä?!
Maanmuokkaustöiden yhtenä osana on tehdä pohja kasvihuoneelle – ehkäpä juuri se pihatyö, jonka valmistumista olen odotellut kieli pitkällä. Verantamme hukkuu esikasvatettuihin taimiin – lukema menee nyt jo yli kahdessasadassa taimessa – joten kasvihuone olisi iso helpotus ihan vain jo arjen pyörittämiseen…
Tilasimme pitkän pohdinnan ja vertailujen jälkeen 18m2 kennokasvihuoneen automaattisella kattoikkunalla, joten ehkäpä ~50 tomaatintaimeani + kurkut, maissit, melonit ja yrtit mahtuvat kaikki kasvamaan sisätiloissa.
Toki lupasin viedä osan tomaatintaimistani vanhemmilleni, jotka ovat viime vuosina ostaneet tomaatintaimet puutarhalta valmiina.
Näin se kelkka kääntyy ja ympyrä sulkeutuu, että puutarhaan minua patistanut isäni, joka on opettanut kuinka tomaatintaimet koulitaan, ostaa taimensa valmiina ja minä, lapsena laiska opettelija, kannan nyt isälleni itse kasvatettuja taimia omasta kodistani.
Psst, tuosta kasvihuoneesta teen ihan erillisen jutun, kunhan pääsemme sitä kasaamaan!
Perunamaan mies käänsi jo vappuviikon viikonloppuna, eli puutarhatraktorin voimin pyöräytti ympäri avokasvimaan mullan ja mullan päälle syksyllä levitetyt kanalan pehkut kanankakkoineen. Kannoin kasvimaan päälle syksyllä myös kaiken mahdollisen puutarhajätteen, kuten maissin varret pilkottuna, kurpitsan varret lehtineen, ym. Sinne sekoittuivat mullan sekaan – josta tuli muuten kuohkeaa!
Peruna laitettiin maahan muutama päivä sitten – oikein vanhan ajan malliin; remontin yhteydessä rakennuksesta löytyi todella hyvässä kunnossa oleva vedettävä ’akka-aura’, eli hanka-aura, jossa puinen varsi ja metallinen aura. Mies veti auraa perässään ja minä kuljin jäljessä auraa työntäen. Siis sillä lailla oikein 1800-luvun malliin! 😀
Tästä linkistä löytyy piirroskuva vastaavanlaisesta hanka-aurasta, kun en tajunnut siitä valokuvaa napata.
Oli siinä varmaan naapureillekin hupia seurata tuota meidän touhua – mutta oli se hymy itselläkin aika herkässä!
Peitin perunat , eli muokkasin penkit mahdollisimman korkeiksi, kuokan kanssa. Ja ihan suotta muuten harmittelen sitä, etten ehdi treeneihin kuin kerran viikossa – sen verran otti kunnon päälle jo tämäkin touhu, että todellakin menee kasvimaan muokkaus hyötyliikunnan nimiin!
Toukokuun puoliväliä lähestyessä tuntuu, että koko piha on herännyt henkiin; siellä täällä puhkeavat aikaiset lajikkeet jo kukkaan, joka puolella vihertää ja pölyttäjien surinaa on alkanut kuulumaan. Linnut säksättävät melkein korvia huumaavasti pihapiirissä ja jopa pihakoivun linnunpönttöön näyttäisi olevan rakentumassa pikkulinnulle koti!
Töiden jälkeen haukataan nopeasti päivällinen, äkkiä pihavaatteet ylle ja sormet multaan – yhtään ylimääräistä hetkeä ei tee mieli sisällä viettää! …Eilen jopa jätin treenitkin väliin, kun vaihtoehtona oli puutarhan kuopsuttelu…
Kuten ympäröivä luontokin, tuntuu, että olen itsekin herännyt pimeän talven jälkeen ja alan vihdoin puhkua taas energiaa ja iloa touhuta ihan arkistenkin askareiden parissa.
Jos joku vuodenaika pitäisi valita suosikiksi, olisi se ehdottomasti kevät lämpenevine päivineen ja uuteen alkuun puhkeavine kasveineen.
