KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Kekkilä Garden
Kolmen viikon aherruksen jälkeen kasvihuone seisoo väkevästi tonttimme etelälaidan nurkkauksessa. Muutama mutka kasaamisessa, sekä perinteistä lapsiperheen ruuhkaa, ja homma venyi suunniteltua pidemmälle alkukesään.
…Muuten mitään kiirettä ei olisi ollutkaan, ellei verannallamme parisen sataa taimea olisi alkaneet suunnittelemaan kapinaa. Lisäksi verantamme – tuo seesteinen kahvittelupaikka – alkoi itsessään jo muistuttamaan kasvihuonetta, mikä ei ollut oikein yhdenkään perheenjäsenemme mieleen…
Mutta siellä se nyt on, muutaman hellepäivän jäljiltä yllättävän kuumana huolimatta jatkuvan läpivedon, ja täynnä taimia; reilusti yli neljäkymmentä tomaatin taimea, aivan liian maltilliset kolme kurkun taimea (suurin osa ehti jo nuupahtaa kasvihuonetta odotellessa), kolme appelsiinipuuta, yksi sitruunapensaan alku ja muutama muukin viherkasvi.
Onneksi hankittiin kerralla hieman isompi kasvihuone, sillä tuo 18m2 tuntuu olevan jo melko täynnä…!
RUUKKUVILJELMÄ KASVIHUONEESSA
Kasvihuoneen hankintaa suunnitellessa ehdoton kriteeri oli asennettavuus valetun perustuksen päälle. En halunnut maapohjaa monestakin syystä:
- Tonttimme on vanhaa pellon pohjaa, eli ajoittain todella kuraista ja pehmeää. Hyvää maata viljelyyn, mutta kasvihuonetta sen päälle suoraan sijoittaisi
- Kasvihuone ajaa meillä myös kesähuoneen virkaa. Tahdoin tilan, jossa voin nauttia vaikka päiväkahvit ystävän kanssa.
- Betonilattia tekee kasvihuoneesta ryhdikkään oloisen.
- Kasvihuone on betonilattialla monikäyttöisempi kuin maapohjalla; toimii oleskelutilana sekä talvisin siistinä säilytyspaikkana mm. puutarhakalusteille.
- Betonilattia varaa myös lämpöä, joten toivon sen hieman pidentävän satokautta syksyllä – ja toisaalta lisälämmittimen avulla varhentavan kasvukautta keväästä.
Halusin kasvihuoneesta mahdollisimman monikäyttöisen, joten ruukuissa ja liikuteltavissa kasvatuslaatikoissa viljely tuntui luontevalle ratkaisulle; en halunnut kiinteitä rakenteita, kuten kasvatuspenkkejä, jotka rajoittaisivat kasvihuoneen muunneltavuutta eri tarpeisiin.
Lisäksi kasvihuoneen kiinteiden kasvatuspenkkien multaa tulee uusia säännöllisesti, jotta mahdolliset kasvitaudit eivät pääse leviämään taimiin, joten syksyllä tyhjennettävät ja pestävät ruukut helpottavat tautien ehkäisyä.
Ruukku- ja laatikkoviljely tuo toki mukanaan omat haasteensa;
- Kasvualustan on oltava todella ravinteikasta ja lannoittamisesta täytyy huolehtia säännöllisesti, jotta taimet saavat kasvuun ja sadon tuottamiseen vaadittavat rakennusaineet.
- Ruukkuihin eivät myöskään madot ja muut maaperän pieneliöt pääse luonnostaan möyhimään, joten pussista tulevan kasvualustan on oltava laadukas!
- Ruukuista haihtuu vesi nopeammin kuin maapohjasta, joten kastelun kanssa on oltava tarkkana. Tästä enemmän hieman myöhemmin tässä postauksessa.
LUONNONMUKAINEN KASVATUSSÄKKI
Kasvihuoneeni kurkut saivat kasvualustakseen Kekkilän 50l luonnonmukaisen kasvatussäkin, joka on sellaiseen heti käyttövalmis; säkkiin leikataan reiät ohjeiden mukaisesti ja istutetaan kasvit multaan!
Kasvatussäkki soveltuu niin kasvihuoneisiin, terassille tai vaikka parvekkeelle, ja siihen voi istuttaa vaikka vihanneksia, yrttejä, mansikkaa sekä kesäkukkia.
Kasvatussäkin etuja on helppokäyttöisyyden lisäksi myös kasvupohjan ravinteikkuus; luomulannoitettu multa sisältää kaikki tarvitut ravinteet koko kasvukauden ajaksi, joten erillistä lannoittamista ei tarvita.
Ainoa haaste, jonka keksin, on mullan pitäminen riittävän kosteana, sillä kasvihuoneen lämpötilassa multa pussin sisällä saattaa helposti päästä kuivumaan – erityisesti, jos haluan pitää säkin suoraan betonilattialla. Tämän ajattelin ratkaista askartelemalla yksinkertaisen ’kastelujärjestelmän’ muovipullojen avulla upotettuna multaan taimien viereen ja nostamalla kasvatussäkit lavojen päälle, irti lattiasta. Palaan tähän vielä erillisessä postauksessa!
#MUOVITONARKI -haasteen alkuun laittajana ja kotitaloutemme muovijätteen minimoijana myös Kekkilän tuotekehitys pakkausmateriaalien parissa lämmittää sydäntä:
- Multasäkkien pakkauksiin on pystytty lisäämään 25% kierrätysmuovia!
- Muovin kokonaismäärää on pystytty vähentämään jopa 19%!
- Kaikki Kekkilän muovipakkaukset sopivat kierrätettäviksi ja ne voi palauttaa muovin kierrätyspisteeseen!
Tästä ei voi olla tykkäämättä!
RUNKO- JA PENSASTOMAATIT
Tänä kesänä hullaannuin tomaattien kylvämisen kanssa ja päädyin tilanteeseen, jossa tosiaan reilut neljäkymmentä taimea valtasivat lähes koko kasvihuoneen!
Lajikkeiden kanssa päädyin kahteen tuttuun ja turvalliseen, oikein hyväksi todettuun lajikkeeseen, sekä yhteen uuteen tuttavuuteen:
’St.Pierre’
- Runkotomaatti
- Keskiaikainen, ranskalainen lajike
- Keskisuuret tomaatit
- Hyvä sato viileänäkin kesänä (tuottanut minulla satoa jopa kasvimaalla!)
–> Kylvin 11.3.2019
’Red Cherry’, kirsikkatomaatti
- Runkotomaatti
- Pienet todella maukkaat tomaatit
- Kasvihuoneeseen tai ulos
–> Kylvin 11.3.2019
’Romello’, amppelitomaatti
- Pensastomaatti
- Runsassatoinen, tekee helposti hedelmiä
- Kasvaa reilusti
- Sopii erityisesti amppeliin
- Viihtyy ravinteikkaassa kasvupohjassa
–> Kylvin 20.4.2019
Tänä kesänä olen oikein erityisesti lukenut tomaattien kasvattamisesta ja ensimmäistä kertaa kiinnittänyt huomiota pensas- ja runkotomaattien erilaisiin tarpeisiin. Näillä yksinkertaisilla vinkeillä pitäisi onnistua:
RUNKOTOMAATIT
- Varkaat eli sivuversot poistettava
- Latvotaan (yleensä elokuun alkupuolella); ylimmän tertun yläpuolelle jätetään kaksi lehteä, joiden yläpuolelta latva katkaistaan, kun taimessa on 4-5 terttua. Näin varmistetaan, että ylimmät kukkatertut ehtivät kehittyä kypsiksi tomaateiksi.
- Kun raakileet alkavat muodostua, tulee taimen alimmat lehdet poistaa alimpaa terttua myöten, jotta tomaatin raakileet saisivat valoa hyvin. Olen myös lukenut, että lehtiä saisi poistaa vain kerran viikossa ja tuolloinkin enintään 2 lehteä kerralla.
PENSASTOMAATIT
- Varkaita ei poisteta.
- Ei latvota.
- Ei poisteta lehtiä.
Aiempina vuosina olen ainoastaan poistanut varkaat KAIKISTA tomaateista, riippumatta siitä, kumpaan ryhmään kuuluvat. Toisaalta en ole koskaan latvonut taimia, ainoastaan karsinut lehtiä – ja onnistunut saamaan satoa siltikin. En paljoa, mutta satoa kuitenkin.
LUONNONMUKAINEN TOMAATTIMULTA
Jotta maksimoisin onnistumisen mahdollisuudet tomaattien kasvatuksessa, istutin lähes kaikki tomaatin taimet Kekkilän luonnonmukaiseen tomaattimultaan, joka on erityisesti suunniteltu ruukku- ja parvekeviljelyyn.
Tomaattimullan sekaan on lisätty sammalta, mikä pidentää kasteluväliä ja lisää mullan ilmavuutta. Hyvä multa varastoi vettä tomaatin käyttöön – mikä onkin erinomainen ominaisuus, sillä tomaatti saattaa hellepäivinä vaatia jopa 3-4 litraa vettä/kasvi!
Ja ruukkuviljelyssä kastelusta täytyy huolehtia oikein erityisen tarkasti. Jos olet laiska kastelija, istuta tomaatit mieluimmin muoviseen ruukkuun, sillä siinä multa ei pääse kuivahtamaan niin nopeasti kuin savisessa.
Ovatko tomaatin raakileesi joskus halkeilleet? Se johtuu nimenomaan kasvin veden puutteesta – kasvualusta on päässyt kuivumaan!
Tomaattia kasvatettaessa ruukussa on hyvä valita riittävän kookas ruukku; suositus olisikin, että ruukun halkaisija olisi ainakin 30cm ja tilavuus 10l.
Istutin itse ’Romello’ amppelitomaatteja kaksi tähän ~20l muoviruukkuun. Siementoimittajan ohjeistus on istuttaa 2-3 taimea yhteen ruukkuun ja antaa taimien roikkua ruukun reunojen yli. Kunhan taimet tuosta venyvät pituutta, nostan ruukun jalustalle, jolloin varret saavat roikkua vapaasti, eivätkä lepää lattiaa vasten.
Vaikka ruukussa oli reiät pohjassa, tykkään tehdä lisäksi ohuen salaojituksen ruukun pohjalle sepelillä tai ruukkusoralla. Näin varmistelen, ettei ylimääräinen kasteluvesi vahingossakaan jää taimien juuriin muhimaan.
Tomaatin taimet tulisi aina istuttaa hieman syvemmälle kuin aikaisemmin. Samalla mullan alle jäävät lehdet poistetaan rungosta ja taimi tuetaan hyvin – tosin nämä amppelitomaatit saivat jäädä ilman tukea kasvamaan reunan yli.
Minä olen muuten niitä kotipuutarhureita, jotka eivät osaa hanskat kädessä tehdä mitään vähääkään tarkkuutta vaativaa! Nautin mullan – erityisesti tällaisen mehevän pehmoisen – tunnusta sormissa ja saan paremmin tuntuman tekemiseen, kun jätän hanskat hyllylle. …Sitten iltaisin saakin kuurata sormia ja kynnen alusia harjan kanssa oikein huolella…
TOMAATTIEN KASTELUSTA
Ja heti istuttamisen jälkeen perään runsaasti vettä!
Minulla sattui olemaan vielä kannullinen kerralleen keitettyjen kahvipurujen läpi valutettua lannoitevettä (kuva alla), joten hujautin sitä taimen varsien juureen.
Viime kesänä kaikki kastelu tapahtui oman kaivon vedellä, mutta tänä kesänä olemme saaneet kanalan katolta kerättyä sadevettä jo niin paljon suureen säiliöön, etten meinaa ehtiä sitä kaikkea käyttää! Se onkin pehmoista vettä tuoreille taimille – ja kun iltaisin muistaa kastelukannut täyttää kasvihuoneeseen, on aamulla ihanan lämpöistä kasteluvettä.
Notta, jos jossain ollaan omavaraisia, niin ainakin puutarhan kasteluvedessä!
Toki kaivosta nostettuna tarvitaan sähköä, jota omavaraisesti emme (ainakaan vielä) tuota, joten tuo sadevesi kastelukannussa lämmittää mieltä – ja kroppa kiittää tästä uudesta hyötyliikunnasta. 😉
Viime kesänä, niissä aivan älyttömissä helteissä, jotka alkoivat jo toukokuun alkupuolella, olimme äärettömän onnellisia kaivovedestä; kasvimaata sai olla kastelemassa monta kertaa päivässä, joten vesilasku kunnan vedellä olisi ollut päätähuimaava! Tällä hetkellä kulutamme puolessatoista vuodessa sen vesimäärän, jota vesiosuuskunnan mukaan nelihenkinen perhe käyttää vuodessa.
Yhteen suureen ruukkuun olen täyttänyt vedellä viime kesänä ostamani ’kastelupallon’, joka on keventänyt kummasti kyseisen ruukun kastelua, sillä vesi imeytyy vähitellen juuristoa ympäröivään multaan.
Vastaavia palloja pitäisi hankkia jokaiseen ruukkuun, sillä kieltämättä hieman pelottaa, mitä kasveilleni tapahtuu, kun lähden neljäksi päiväksi työmatkalle kesäkuun lopulla ja mies jää kotiin pyörittämään arkea ja kastelemaan huonekasvini, kasvimaan sekä kasvihuoneen kasvit…!
Nyt, kun kaikki tomaatit ovat hyvässä mullassa, voin keskittyä puhtaasti hoitamaan taimia; poistamaan niitä varkaita runkotomaateista ja tukemaan kasvihuoneen kattoa kohoavia latvustoja.
Ja koetan muistaa aina ohi mennessä kukintojen kohdalla hieman tärisyttämään tukilankoja pölytystä varmistaen!
Tänä kesänä myös ensimmäistä kertaa ikinä olen lannoittanut tomaattejani – tähän asti ovat joutuneet pärjäämään pelkällä kahvivedellä ja kananmunan kuorilla – mutta palaan tähän aiheeseen aivan erillisen postauksen merkeissä.
KASVATUSLÄMPÖTILASTA
Kasvihuoneen tuuletusikkunan olen antanut olla jo auki yötä päivää, sillä kasvarissa tuntuu lämpö nousevan päivisin jo liiankin korkealle – ajattelin odotella sen maagisen kesäkuun 10.päivän yli, ennen kuin jätän myös oven auki yöksi.
Tomaattien istutuksen jälkeen lämpötila ei saisi laskea alle +10C, eikä nousta yli +27C – suotuisin lämpötila olisikin +20-25C.
…Veikkaan, että kasvihuoneessani viime päivinä on päivälämpö noussut ronskisti lähelle (ellei jopa yli) +30C…. Eteläseinustan tomaattien lehdet ovat myös vaalenneet uhkaavasti paahtavan auringon alla, joten tänään edessä niiden siirtämistä lännen puolelle.
Kasvihuoneen tuuletuksesta on tärkeää huolehtia, etteivät kasvitaudit pääse leviämään ja taimet pysyvät terveinä. Meillä vielä paketissa odottaa asentamista erillinen automaattinen tuuletusikkuna, joka pitäisi kiinnittää kaarikasvihuoneen kattoon. Toivon sen helpottavan niinä päivinä, kun emme itse ole kotosalla aukomassa räppänöitä ja viileä aamu muuttuukin päivän edetessä hellesääksi.
Kiitos Kekkilä näistä mahtavista tuotteista!
Nyt voin hyvillä mielin rentoutua nauttimaan kasvukaudesta ja jäädä odottelemaan kieli pitkällä satoa, kun tiedän, että taimeni ovat saaneet erinomaisen kasvualustan!
