Sunnuntaiaamuna aamupalapöydässä pohdimme miehen kanssa, mitä puuhaa keksisimme koko perheelle tuoksi ihanan aikatauluttomaksi päiväksi. Mies ehdotti perinteistä autoretkeä Hyvinkään Sveitsin uimahalliin, mutta kurkistus ikkunasta kuulaan aurinkoiseen syyssäähän sinetöi pitkään jo ToDo -listalla olleen toiveen toteuttamisen; suuntaisimme Mäntsälän Saaren kylässä sijaitsevalle Haukankierrokselle!
Mieheni, joka on asunut Mäntsälässä lähes kolmekymmentä vuotta, ei ollut koskaan eksynyt tälle luontopolulle, joten jo senkin takia oli syytä pakata reppuun nuotiomakkarat ja viedä perheen miehet seikkailulle. Pojat rakastavat luonnossa liikkumista – isosti kiitosta isälleni, tuolle Savon korpien samoajalle, joka on pojille järjestänyt kala- ja metsäretkiä – joten heitä ei tarvinnut kahdesti kehottaa syömään ruokansa reippaasti ja pukemaan lämmintä ylle.
…Lämpimille vaatteille olikin tarvetta, sillä auringonpaisteesta huolimatta keli oli melko kolea ja metsän varjoisissa osissa oli jopa lunta jo jäänyt maahan meidän ihmeteltäväksi.
Haukankierros on viisi kilometriä pitkä luontopolku, joka sijaitsee Mäntsälän pohjoispuolella, aivan moottoritien läheisyydessä, ja alkaa palttiarallaa Saaren kartanon kohdalta Vanhan Lahdentien toiselta puolelta. Suoranaista opastetta ei tien haarassa ole, mutta Mäntsälästä tullessa oikealla puolella tietä on risteyksessä on kyltti ’Rantala 3’.
Auton voi jättää kyseisen oikealle kääntyvän tien varteen (levennys autoille) ja yllä olevan valokuvan opastetaulu näkyy tielle hyvin. Opastetaululta lähdetään kulkemaan puron mukaisesti pellon reunaa pitkin, kunnes vasemmalle kääntyy puron ylittävä puusilta. Siitä eteenpäin seurataankin sitten varsin vaihtelevassa maastossa punaisia opastemerkkejä (2 kuvaa alla), joita on mm. puissa, opastekylteissä tai vaikka kannoissa.
Polku on tosin jo niin hyvin vuosien saatossa urautunut, että vain pari kertaa jouduimme katselemaan ympärille, mihin suuntaan opasteet jatkuvat.
Ainoastaan yhdessä kohdassa tosin piti olla todella tarkkana, ettei kävellyt merkin ohi; metsästä tullaan jonkun ajan jälkeen avoimemmalle uomalle, kuin huonokuntoiselle metsätien pohjalle, jota pitkin lähdetään kävelemään (muistaakseni vasemmalle). Pidä kävellessä katse koko ajan kulkusuunnan oikealla puolella hieman ylempänä rinteessä, sillä reittiä merkkaava punainen pallo on maalattu rinteessä olevaan kantoon ja menee helposti ohi, jos ei osaa pitää katsetta riittävän ylhäällä.
Koko reitti oli soveltuva myös meidän perheen pienimmälle, alle neljävuotiaalle, vaikka etukäteen jännitin tiedossa olevia melko jyrkkiäkin nousuja ja kallioisia laskeutumisia. Mutta omasta mielestäni nuo aiemmin kuulemani ’kokemukset’ ja nettisivustojen kertomukset olivat hieman liioittelevia, eikä lapsen kanssa ollut haasteita liikkua reitillä. Muutamassa laskeutumisessa pidettiin toki poikaa kädestä ja neuvottiin vaihtoehtoisia reittejä (kuva tuolla alempana yhdestä tällaisesta laskeutumisesta).
Suurin osa tuosta viiden kilometrin reitistä oli vain puhtaasti tallustelua ja luonnon merkillisyyden ihmettelyä!
Ilo oli myös huomata, kuinka molemmat pojat jaksoivat upeasti KOKO MATKAN vaeltaa omin jaloin ja edes ilman suurempia taukoja! Ehkäpä se oli tuo käsittämättömän raikas metsäilma ja ihmeteltävien asioiden paljous, mikä innosti hypähtelemään mättäältä ja kiveltä toiselle.
Olisitko uskonut, että aivan moottoritien kupeessa on vanhojen metsien suojelualue?!
Jos tälle retkelle lähtee lasten kanssa, kannattaa aikaa varata 2-2,5 tuntia. Me kävelimme melko rauhallista tahtia ja ihmettelimme maisemia (sekä perheen miehet pysähtyivät odottelemaan minua ja kameraa…), joten makkaran paistamisen kanssa aikaa kului palttiarallaa se 2,5h. Tosin nuotio odotti meitä jo valmiina, kun lopulta pääsimme laavulle asti, joten saimme makkarat suoraan tulille.
Lueskelin vielä tänään, että tuonne hurjan näköiselle kalliolle (Kaatuvakallio) voi kiivetä ihastelemaan kallion vieressä sijaitsevan Hunttijärven yli aukeavia maisemia useampaakin reittiä pitkin. Ei ehkä se seikkailu, johon lasten kanssa lähtisin, mutta saatanpa joutua houkuttelemaan miehen vielä kahdenkeskiselle patikkaretkelle kera kahvitermarin..
Jälleen kerran olen niin onnellinen ja kiitollinen, että asumme näin upean luontokohteen äärellä. Ja että kotimme on ylipäätään aivan metsän kupeessa, jolloin lasten kanssa pääsemme vaikka sienimetsälle astumalla talon takaa suoraan sammalille.
Lisää tällaisia päiviä – ja tällaisia retkiä!
// ~60km north from Helsinki, in the little village of Saari (part of Mäntsälä), is located this beautiful 5km long hiking path. Not so challenging, so you can take the children with you and spend around two hours walking in the forest, enjoying the views and breathing pure air.
