’Siemeninventaario’ – mikä sanahirviö! 😀
Tänään – vapaapäivän kunniaksi ja sen mahdollistamana – tartuin vihdoin toimeen ja kahmin kaikki edellisten vuosien siemenpaketit kasaan.
Vaikka olen järjestelmällinen suunnittelija – viljelysten kiertopiirroksetkin ovat tallessa monen vuoden ajalta, tietenkin – olen itse kylvötouhuun päästyäni niin vauhdissa, että siemenpaketit unohtuvat milloin farkkujen takataskuun, tyhjään istutusruukkuun, lavan reunalle, kasvihuoneen pöydälle… Niitä sitten keräilen kasaan, kun muistan unohtuneen tai tulee muiden touhujen lomassa vastaan – ja siksi sisälle asti kantautuneet pakkaukset ovat milloin minkäkin hyllyn reunalla, mihin nyt olen onnistunut ne käsistäni laskemaan…
Tällä kertaa pakettien laskeminen sujui melko mallikkaasti, sillä pakkauksia oli huomattavasti vähemmän kuin pelkäsin. Tosin jätin vielä kukkien siemenet pois laskuista ja keskityin vasta hyötykasveihin.
Samaan vauhtiin kirjasin ylös pakkauksien parasta ennen -päiväykset. Osa oli vanhentunut jo 2015, osassa riitti päiväystä vuoden 2021 loppuun saakka. Kaikki ajattelin silti käyttää – aina aiempinakin vuosina kaikki ’vanhat’ siemenet myös itäneet – ja nyt onkin mielenkiintoista seurata, millä itämisprosentilla nuo vanhat nousevat.
Ja koska olen pieni perfektionisti ja todellakin se järjestelmällinen suunnittelija, keräsin vielä paketeista ylös lajikkeiden kylvö-, ulosistutus- ja satokuukaudet. Näin olen tehnyt jo useamman vuoden: tämä visuaalinen kalenteri auttaa minua hahmottamaan, mitä askareita millekin kuulle kuuluu.
Lisäksi tämä kalenteri lieventää keväistä kylvöstressiä, sillä kaikkea ei tarvitse pitää omassa muistissa, vaan voin helposti seurata, mitä olen jo kylvänyt ja mitkä odottavat vielä vuoroaan.
Tämä kalenteri nimittäin löytyy tulostettuna kotoani ja siihen merkitsen myös päivämäärät oikean kuukauden sarakkeeseen, koska olen siemenet kylvänyt, koska olen taimet ulos vienyt ja koska olen päässyt korjaamaan satoa.
Kalenteri siis auttaa minua hahmottamaan edessä olevaa kasvukautta, mutta myös toimii hauskana koosteena myöhemmin menneitä kesiä muistellessa – ja tulevia kesiä suunnitellessa.
Lisäksi merkitsin vielä taimivälit ja istutussyvyydet taulukkoon – tämän listan kanssa on helppoa tarttua toimeen!
Koska tänä vuonna on tarkoitus ottaa esikasvatusvaihe kevyemmin kuin aiemmin, merkitsin kalenteriini kaikki sellaiset kasvit, joita olen aiemmin esikasvattanut, mutta joille sopii myös suorakylvö, suoraan suosiolla ulos kylvettäviksi.
Maaliskuussa siis tartuttava toimeen, ja esikasvatettavien lajikkeiden määrä on tänä vuonna todella maltillinen. Vielä kun pysyisi se taimien lukumäärä per lajike kohtalaisena…
Siemenpaketteja löytyi hyötykasvien osalta kotoa kaikkiaan 39kpl.
Lähestulkoon kaikkea ensi kesänä viljeltävää siis löytyy siementen osalta valmiina, ja hankintalistalle keräsin nyt alustavasti vain nämä:
- Kesäkurpitsa
- Lehtisalaatti ’Lollo Rosso’
- Kirsikkatomaatti ’Hundreds and Thousends’
- Pinaatti (joku muu kuin ’Nores’)
…Voi tosin olla, että heti ensimmäisen siemenhyllyn kohdalla kauppareissulla löydän muutaman muunkin lajikkeen, joita on vain aivan pakko kokeilla….! Klassikko…
Hyötykasveihin tässä kohti voisi myös luetella perunan, jota päätettiin tänä vuonna laittaa kasvamaan paljon vähemmän kuin viime kesänä. Osa avokasvimaasta laitetaan maanparannuksen osalta ihan vain herneille – niitä ei voi koskaan olla liikaa – ja osaan kylvetään auringonkukkaa. Myös kesäkurpitsa ja kurpitsa taitaa päästä avokasvimaan laidalle ja auringonkukkien sekaan ehkä myös maissia.
Nälkä kasvaa syödessä…
Viime kesänä epäonnistui niin pinaatti kuin japaninkaalikin ja niitä haluan tänä vuonna laittaa enemmän kuin viimeksi, jotta saisimme nauttia niistä tuoreeltaan, sekä pakastimeen kaipaisin pinaattia myös talven varalle.
Ja viime kesän turhautumisenaiheet, kukkakaali ja ruusukaali, menivät viime kesänä ’ei enää ikinä’ -listalle, mutta nyt harkitsen kukkakaalia kuitenkin kasvimaalle – tosin kokonaan harson alle kasvamaan!
Suunnitelmissa olisikin pienet lavat kasvihuoneen kupeeseen, jotka olisivat kaikki enemmän tai vähemmän harson alla kasvatettavia lajikkeita varten.
Harsojen kanssa touhuaminen on turhan hankalaa lavatarhassamme, missä kastelua kevennetään sadettajalla – aina pitäisi olla nostamassa harsoja ja peittämässä lavoja uudelleen, kun tontin eteläreunan paahteessa kaivataan vettä pahimmillaan useamman kerran päivässä.
Kasvihuoneen kupeeseen erilleen kylvetyt, harson alla kasvavat lajikkeet on helppo kastella erikseen samalla, kun kasvihuoneessa liikkuu letkun ja kastelukannujen kanssa. Harso lavojen päällä kun parhaimmillaan suojaa kasveja auringon kuumimmalta paahteelta ja siten myös hieman vähentää kastelun tarvetta.
Tein viime kesänä melkoisen listan havaintoja, jotka kirjasin puutarhapäiväkirjaani ylös muistaakseni tänä keväänä kylvöjä suunnitellessa. Palaan tuohon listaukseen vielä tammikuun aikana – ehkä sieltä löytyy vinkki tai pari myös toisille kasvimaan suunnittelun parissa pyörivälle. 😉
Jos puutarhapäiväkirjani ei ole vielä tuttu juttu, kurkkaa ihmeessä seuraavia puutarhasuunnitelmiamme odotellessa postaus aiheesta viime vuoden helmikuulta:
