Rinnetontin muokkausta kivipengerryksin

Tänä keväänä ensimmäistä kertaa todella tuntuu, että piha alkaa vihdoin ja viimein valmistua – tai edes näyttää pihalle, eikä remonttityömaalle!

Viime kesänä pihaa muokattiin isolla kädellä – tai siis kaivinkoneella – ja tontille ilmestyi niin tasainen parkkipaikka 3-4 autolle (aiemmin pihaan mahtui oikeastaan vain yksi auto ja senkin peruuttaminen rinteestä oli tuskaa) kuin kivista kasattuja ja harkoista muurattuja pengerryksiä ja korotuksia.

Tänä kesänä olemme vihdoin siinä vaiheessa,
että voimme levittää multaa pihaan,
kylvää ruohonsiemenet, tehdä pihakiveyksiä
ja jopa keskittyä pensas- ja perennahankintoihin!

Teille, jotka ette ole kulkeneet mukanamme läpi vuosia kestäneen remontin ja pihatöiden, niin alla valokuva lähtötilanteesta – siis vuodelta 2015, kun tontilta oli jo raivattu pahimmat pajukot ja kaadettu mm. huonokuntoisimmat omenapuut ja muutama koivu.

Pitkä ja työläs tie on siis menneiden vuosien aikana käyty läpi, jotta piha näyttää edes näinkin valmiilta kuin nyt!

Lisää valokuvia pihan muokkauksesta vuosien varrelta
löytyy vuoden takaisesta julkaisusta:
VIIDETTÄ PUUTARHAKESÄÄ KOHTI MUISTELLEN VILLA KOTIRANNAN PIHAN MUUTOSTA

Etelään suuntautuvaa rinnetonttia on pengerretty neljään eri tasoon: Korkeimmalla pihatie parkkipaikkoineen, sitten talon takana kellarikerroksen tasalla oleva alue (johon lukeutuu myös tuo pensasmustikkatasanne), kolmantena vanhojen omenapuiden ympärille muokattu tasanne ja neljäntenä lavakasvimaa ja puutarha-alue tontin alalaidassa, jossa on myös kasvihuone ja minne muodostuu vähitellen kesähuone.

Miehen muuraama tiilimuuri, jolla pengerrettiin korkoeroa pihan ja kasvimaan välille, otti viime talvena osumaa jatkuvasta sulamisen ja pakastumisen vaihtelusta…

Tänä keväänä olemme joutuneet korjaustöihin (kuva yllä) ja vaikuttaa sille, että muuri täytyy rapata – eli kaunis tiilipinta katoaa – jottei se haperru tulevina vuosina käsiin… Voi höh!

Alla valokuva viime syksyltä, kun tiilipinta oli vielä kaunis ja ehjä…

Tämän viimeisimmäksi työstetyn tasanteen reunaan (yllä oleva kuva) istutan pensasmustikat ja koko tuo oranssilla rajattu alue peittyy kuorikatteella mustikoiden ympäriltä.

Muutoin tasanteelle onkin jo levitetty multa, sekä kylvetty ruohon siemenet – ja pidätän varauksen vallata tasanteelta lisätilaa pensasmustikoille, jos näyttää sille, ettei kahdeksan pensaan sato riitä meidn tarpeisiin.

Pienempää poikaa olen jo hieman varoitellut, että kun leikit vähenee hiekkalaatikolla, niin äiti nappaa sen kukkapenkiksi…

Yllä olevan kuvan vihreällä rajattu alue on tarkoitus viimeistellä kiveyksellä. Tuohon vihreällä merkittyyn kohtaan tasannetta päättyy mm. parvekemalliselta terassilta laskeutuvat portaat ja sen reunasta myös laskeutuvat kivistä rakennetut portaat (kuva alla) seuraavalle tasolle.

Kiviportaiden materiaalit on ihan omasta pihasta talteen kerättyjä. Kaikki nämä vuodet kiviä on säilytetty leikkimökin takana, ajatuksissa portaat siintäen.

…Hyvin kuvaavaa tästä meidän remontoinnista ylipäätään on se, että kiviä on hillottu vuosikausia, sitten portaat valmistuvat palttiarallaa tunnissa tai parissa, kun hommaan päätetään tarttua (toki tarttuminen vaati tuon kivimuurin valmistumisen) ja niitä pari päivää ihmeteltyämme voimme jo todeta, että ’siinähän ne on aina olleet’.

Kiviportaiden kupeeseen kylvin eilen timjamia oikein isolla kädellä – haaveena sellainen cottage garden -henkinen yrittipensaikko pehmentämään kivien kulmikkuutta.

Jos cottage garden -henkinen puutarha kiinnostaa,
niin käy ihmeessä kurkkaamassa
teemaan keräämäni ideat Pinterestistä:
VILLA KOTIRANTA // INSPIRATION: Cottage garden

Kivipengerrykset pihassamme kaipaavat mielestäni toki muutakin pehmennystä kuin timjamipusikon portaiden kupeeseen. Olenkin innolla etsinyt erilaisia kivikko- ja maanpeitekasveja istutettaviksi kivien koloihin – tehden pengerryksistä viimeistellyn ja valmiin näköisiä.

Kävin viikko sitten puutarhamyymäläkierroksella, jonka löydöksistä kerroinkin tarkemmin postauksessa PUUTARHAOSTOKSET VIIKONLOPULTA. Tuolloin mukaani tarttui useampikin erilainen kivikkokasvi, jotka kaikki löytyivät Järvenpään Kukkatalosta.

Mantsurian maksaruoho

Lusikkamaksaruoho

Sammalleimu

Totesin miehelle tuossa aamuna eräänä, kun istuimme keittiössä kahvilla ja katselimme valmistuneita tasanteita multineen, että kun vähitellen piha siisteytyy ja kohta kohdalta valmistuu kiveyksineen sekä nurmialueineen, niin kohta minun lavatarhani tontin alalaidassa on aivan liian boheemisti kallellaan verrattuna muuhun pihaan!

Suunnitelmissa on toki parin-kolmen vuoden päästä, kun alimpia lavoja pitää alkaa uusimaan – mahtavasti kehikot kestäneet käsittelemättöminä ja ilman mitään salaojamuoveja, nyt aluillaan jo KUUDES viljelyvuosi – tasata tuo lavapuutarhan alue uudelleen ja nakutella sinnekin uusien lavojen ympärille vaikka kiveys.

Lavat tahdon jatkossakin ehdottomasti pitää maata vasten, jotta pieneliöt pääsevät maapohjan kautta kulkemaan lavoihin möyhimään multaa, mutta lavojen välit haluaisin siisteiksi ja heinistä vapaiksi.

Kasvihuoneen kupeeseen kannoin useamman vuoden paikkaansa etsineet miehen tekemät suuret kasvukehikot.

Mittaa yhdellä kehikolla on palttiarallaa 2m x 0,8m, joten yhdistettynä kuuden metrin pituiseksi penkiksi, ne istuvat täydellisesti niin ikään 6 metriä pitkän kasvihuoneen viereen.

Työn alla on vielä lavojen reunsutaminen tontilta löytyvillä kivillä ja kasvihuoneen edustalle olemme myös suunnitelleet kiveystä.

Tähän laatikkoriviin olen suunnitellut kasvihuoneen vastaiselle reunalle paikat maisseille, jotka toivottavasti edes hieman varjostavat tulevana kesänä tomaatintaimia paahtavalta auringolta.

Vasemman puoleiseen laatikkoon on varattu paikat kurpitsan taimille, joiden pitkät varret pyrin ohjaamaan tontin etelärajaa kohti, jottei ne jää pahasti jalkoihin viereisellä avokasvimaalla touhutessa. Keskimmäiseen laatikkoon taasen istutan kesäkurpitsat ja oikeanpuoleisessa olen varannut tilaa lehtikaalille, ruohosipulille sekä oransseina hehkuville kehäkukille.

Haaveissa laajentaa myös puutarhavadelmapenkkiä avokasvimaan toisella laidalla melkein kaksinkertaiseksi pituudeltaan. Jos tänä kesänä ehtisi työstää penkin valmiiksi, niin ensi keväänä viimeistään voisin kaivaa jatkuvasti nousevista juuriversoista uudet taimet penkkiin.

Jos sinulla on vinkata joku kauniisti kukkiva, matalakasvuinen lajike kivikkoon,
niin ottaisin vinkit ilolla vastaan!

…Ja jos kukinta vielä houkuttelee pölyttäjiä, niin entistä parempi! 🙂