Kesäkuun viimeisiä päiviä viedään…
Tämä ennätyksellisen lämmin kesäkuu on saanut osaltani ristiriitaisen vastaanoton.
Hyviä puolia ovat olleet:
– Ei juurikaan itikoita
– Järvivesi on kerrankin ollut nin lämpöistä, että minäkin olen uskaltautunut uimaan (24.6. mitattu 27C ja helteet jatkuneet edelleen)
– Ei pukeutumisongelmia! Uikkarilla aamusta iltaan!
– Talon maalaaminen saatu valmiiksi ilman huolta vesisateista
– Aamukahvit päässyt jokaisena aamuna nauttimaan terassille
Huonoja puolia taasen ovat olleet:
– Paarmoja on niin paljon, että järki lähtee kasvimaalla työskennellessä
– Aurinkorasvan kanssa saa läträtä monta kertaa päivässä ja silti tuntuu, että jotain kohtaa aina polttelee
– Kasvimaa, kasvihuone ja puutarha ylipäätään ovat vaatineet jatkuvaa vesiletkun päässä seisomista
– Välillä on ulkona niin kuuma, että on pakko olla sisällä – ja samalla harmittaa vietävästi, kun tuhlautuu kaunis sää sisällä olemiseen
– Ruokahetket on kaikki pitänyt viettää sisällä, sillä terassillamme on aivan liian kuumaa ruoka-aikoihin ja markiisi odottelee vielä asentamista talon maalauksen jäljiltä
– Kanat ovat joutuneet viettämään myös enemmän aikaa sisällä kökötellen, kun siellä on huomattavasti viileämpää kesäisin kuin ulkotarhauksessa
…Ai kauheaa, tulipa miinusvoittoinen lista, vaikka missään tapauksessa oma fiilis ei ole mollin puolella!
En tiedä johtuuko niin ikään tästä helteestä,
mutta juurikaan mitään tuholaishyönteisiä
ei ole kasvimaalle tänä kesänä eksynyt!
Retiisit ovat saaneet olla aivan rauhassa – yleensä ehdin syödä muutaman ja loput ovat aivan reikiä täynnä – samoin lehtikaalit. Ei tirpan tirppaa!
Kukkiva puutarha niin ikään
on nauttinut tästä lämmöstä.
Ainoastaan yksi maanpeittokasvi, hopetäpläpeippi, on kaivannut hieman enemmän kastelua ja näyttänyt myöhäisiltapäivän puolella melko nuutuneelta. Onneksi se on kastelun jälkeen joka kerta nopeasti toipunut nestehukastaan!
Tämän kesän pelastus puutarhan osalta on ehdottomasti ollut tämä kahden kuukauden lomautus+kesäloma -kombinaatio – muuten olisi päivien aikana ehtinyt puutarha ja kasvimaa kuolla kuivuuteen.
Perinteiset perennalajikkeet, kuten lehtosinilatva, akileija ja pioni, ovat innostuneet kasvamaan tänä kesänä valtavan suuriksi ja kukkineet oikein ennätyksellisen näyttävästi – vaikka eivät ole lannoitustakaan saaneet kuin kertaallen alkukeväästä!
Koskaan ennen ei tässä pihassa myöskään
sormustinkukka ole kasvattanut näin korkeaa vartta.
Kun seison suurimman vieressä,
alkaa sen kärki jo hipoa kaulani korkeutta!
Aiempien viikkojen valokuvat pihan kukkasista löydät alla olevista linkeistä:
PIHASSA KUKKII VKO 24 // KESÄKUU
PIHASSA KUKKII VKO 25 // KESÄKUU
Nämä kaunottaret kukoistavat
tällä viikolla puutarhassamme:
KIVIKOSSA KUKKIJAT JA MAANPEITEKASVIT:
KESÄKUKAT JA LUONNONKUKAT:
KUKKAPENKKIEN KUKKIJAT:
HYÖTYPUUTARHAN KUKKIJAT:
