Tässä mammalomalla kohta kaksi kuukautta oltua on tullut siivoiltua palttiarallaa kaikki nurkat ja kaapit talosta!
Laskettu aika on tulevana perjantaina, 12.3., mutta olin todella henkisesti jo valmis Tinttaran saapumiseen etelän hiihtolomaviikolla – ja kun syntymä nyt tuntuu vain siirtyvän ja siirtyvän, sillä neidillä on selkeästi liian hyvät oltavat yksiössään, olen ehtinyt tarttumaan moneen projektiin, joihin en uskonut olevan aikaa.
Eilen yllätin miehen siivoamalla kierrätyskaappimme kaksi hyllytasoa, jotka todella ovat aiheuttaneet hänelle verenpainetta – ja satunnaisia kiukkupuuskia, kun jotain yksittäistä tavaraa on koettanut kaapista löytää… Siellä ovat olleet nimittäin sulassa sekasotkussa valaisinten vaihtolamput, muovipussit, imurinosat ja pölypussit, sekalaisia siivousaineita, latureita ja orpoja käyttöohjeita.
Kipaisin isolle kirkolle hakemaan sylillisen Jyskin kannellisia Basic Box -’kenkälaatikoita’ – joita ei todellakaan pysty riittävästi hehkuttamaan – ja sain hetkessä tuon painajaiskaapin täydelliseen järjestykseen! Esimerkiksi kaikki imurin lisäsuuttimet, jotka ovat aina kateissa, kun niitä tarvitsisi, sekä pölypussit, mahtuivat yhteen laatikkoon.
Eilen koki myös isompi poika – joka on kotimme astiakoneen tyhjennyksestä vastaava – yllätyksen, kun konmarin keittiön mukikaapin. Sain huimat 39 (!!) mukia (”talvisesonkia”), kaksi lasia ja yhden sekaan eksyneen kulhon siirrettyä sivummalle säilytykseen ja vetolaatikkoon jäi ainoastaan ehdottomat lempparini, sekä perheen miesten omat mukit. ….Perheen miehet eivät hyvällä katso mukiharrastustani…
Koska tänään taas tuntuu sille, ettei Tinttara ole tekemässä mitään ratkaisuja saapumisensa suhteen, päätin aloittaa seuraavan projektin suunnittelun – sekä jo vähän toteutustakin.
…Huolimatta siitä, että lupasin miehelle ottaa edes tänään rennosti ja löhöillä Netflixin äärellä. Myös pakastimessa odotteleva lakritsijäätelö voi vielä hetken pysyä paketissaan…
Yksi talomme haastavimmista tiloista on veranta…
Tila on toisaalta mitä ihanteellisin, sillä neliöitä on riittämiin – ja huonekorkeuskin huimat 3,2m! – eli olemme voineet yhdistää verannalle niin ulkovaatteiden ja kenkien arkisäilytyksen, huikean korkeat (220-280cm) kaapistot mm. sesonki- ja lapsien kasvamista odottaville vaatteille sekä kengille JA kahvittelunurkkauksen!
Mikä tekee tilasta sitten hankalan…?
No talvi
– ja kevät sekä syksy –
yleensä noin niin kuin ylipäätään…
Kesäisin veranta on tilana kaunis, mutta keväällä, syksyllä ja talvella se muuttuu – yllätys, yllätys lapsiperheessä – suureksi säilytystilaksi, jonka ainoa funktio on pitää talviliikuntavälineet käsillä sopivan sään vihdoin koittaessa, sekä pysäyttää kuran ja loskap***kan (kyllä, tämä todella ärsyttää minua ihan päivittäin) eteneminen sisälle taloon!
Lattiapinta-ala peittyy leviteltyihin haalareihin, kumppareihin ja Kuomiin, erilaisiin kestokasseihin täynnä luistimia, kypäriä ja muita jääkiekkovälineitä, suksiin ja monoihin, miehen (piha-)työvaatteisiin, minun pussukoihin ja nyssäköihin, jotka ovat täynnä tavaraa matkalla joko sisälle taloon tai talosta ulos kierrätykseen…. Joka paikassa hiekkaa, jotain pienemmän pojan pihalta raahaamia oksia ja parittomia sormikkaita etsimässä kumppaniaan… Huoaaaaaah!
…Tällä hetkellä siellä lojuu jopa nojatuoli odottamassa siirtymää johonkin toiseen kotiin…!
Tätä kirjoitaessa tajusin, ettei verannastamme ole juuri ainoatakaan valokuvaa kura-/loskakaudelta juurikin siitä syystä, että tila on tuolloin lähinnä vain pakollinen paha ja aiheuttaa meissä aikuisissa suunnatonta harmitusta.
Kesäisin tila on kaunis ja valoisa
– teen siellä mielelläni etätöitä
tai juon kupposen kahvia ihastellen ikkunoista puutarhaa.
Kaivoin oikein arkistoista muutamia valokuvia verannastamme parilta menneeltä kesältä, jotta saatte paremmin kiinni siitä tilan tunnelmasta, mitä se parhaimmillaan voi olla.
…Jostain syystä en löytänyt ainoakaan kesältä 2020, mutta voi olla, että koronakotoilun aikakaudella vietin enemmän aikaa pihalla puutarhassa, kuin sisällä valokuvaamassa… 😉
Veranta kesäkuussa 2018:
Veranta kesäkuussa 2019:
En ole nyt (näin lähellä laskettua aikaa) lähtemässä niin hurjaan projektiin, että verannasta tulisi täydellisen käytännöllinen ympäri vuoden, mutta paremminkin kaipaan tässä kevään kynnyksellä ja auringonpaisteen lisääntyessä jotain pientä uudistusta tilan sisustukseen, joka motivoisi myös raivaamaan verannan ja muuttamaan sen liikuntavälinevarastosta takaisin ihanaksi vanhan talon oleskelutilaksi.
Erityisesti nyt, kun verannalle on tulossa
vielä lisäsäilytystarve lastenvaunuille,
on tilaa pakko hieman möbleerata uusiksi.
Ja tiedättekö mistä haaveilen?
Siitä, että saan tuohon verannalle vallattua takaisin seesteisen nurkkauksen, johon voin istahtaa kärrylenkin jälkeen kahvikupilliselle, kun vauva vielä (*sormet ristissä puuta koputellen*) jatkaa hetken uniaan verannan ikkunoiden alla sisäänkäynnin katoksessa.
Hieman möbleerausta on jo suoritettu menneen syksyn ja talven aikana, sillä meidän kammaristamme piti siirtää vanha senkki verannalle, jotta saimme Tinttaran pinnasängyn mahtumaan tuohon samaiseen nurkkaukseen. Samalla taas verannalta siirtyi puusohva keittiöön ja senkki aseteltiin senkin vanhalle paikalle länsipuolen ikkunoiden alle.
Millaisesta muutoksesta sitten haaveilen verannalle?
Koostin aamulla tästä projektista inspiroituneena hieman ideakollaasia, josta hahmottuu ajatus tunnelmasta ja sävyistä.
Koska verannalla on nyt vanha senkki, se muuttaa tila tunnelmaa suuresti – verrattuna siis sen tilalla aiemmin olleeseen valkoiseen puusohvaan.
Verannan korotetut puolipaneelit ovat sävyltään pehmeää valkoista (Tikkurilan Valkoinen), paneelien yläpuolella BoråsTapeter Falsterbo Herba II -tapetti niin ikään hyvin vaalea pohjaltaan ja kattopaneelit maalattu valkoisiksi – ja tilaan tulvii luonnonvaloa suurista etelän- ja lännenpuoleisista ikkunoista.
Siksi tilaan uskaltaakin tuoda
senkin kumppaniksi hieman lisää luonnonsävyjä.
Eli hieman enemmän suuntana boho tälle kesälle
– aiemman rustiikkinen maalaiskoti -tunnelman sijaan.
Hakusessa siis monenmoista ihanaa yksityiskohtaa verannan ilmeen uudistamista varten!
Suurin haasteeni saattaa olla tuo riittävän suuren juuttimaton löytäminen… Kiersin tuossa iltana eräänä jo nämä oman kylän sisustustavaraa myyvät liikkeet, ja vastaan tuli ainoastaan pienempiä pyöreitä taikka riittävän suuria, mutta suorakulmion muotoisia mattoja. Eli voi mennä verkkokaupasta tilaamiseksi…
Nopealla googlaamisella bongasinkin nämä:
Iskusta Annon 200cm maton á 149€
Parolan rottingin 200cm hamppu-juuttimaton á 125€
Mosa Interiors 200cm matto á 139€
Kärkkäiseltä Minun Matot Siilas -matto 200cm á 69,90€
Täydellisen valaisimen ja muita pieniä yksityiskohtia olenkin jo löytänyt paikallisen sisustusverkkokaupan valikoimasta – palaan noihin tarkemmin projektin edetessä – ja huonekasveja meiltä löytyykin verannalle siirrettäväksi ihan omasta takaa. Eli nämä ovat jo valmiina!
Boho -henkisiä tyynyjä ihastelin eilen Jyskissä ja Tokmannin valikoimaankin oli ilmestynyt muutamia ihanuuksia, joten veikkaan, että tyynyjä ei tarvitse lähteä etsimään kauempaa.
Lisäksi paikallisen Citymarketin Hemtex -osastolla näytti olevan hakemaani tunnelmaan sopivia piensisustusesineitä – ja ehkä kenties pöytäliinakin, joka sopisi suunnitelmaani…
****
Joko siellä kevät on herättänyt
talviunilla olleen kodinsisustajan?
Millaisia ideoita tai suunnitelmia sinulla on kodin ilmeen uudistamiseen tulevaksi kesäksi? Uusia värejä tekstiilein, hieman möbleerausta? Kenties jopa tapetointia tai seinien maalaamista uusilla, inspiroivilla sävyillä?
Kevät – kodinsisustajan energisintä aikaa!
