Klassinen alkuvuoden siivoushulluus iski Villa Kotirantaan, eikä hyhmäisien ikkunoiden läpi julmasti pölykerrokset paljastava kevätaurinkokaan helpota tilannetta…!
…Enkä takuulla ole yksin tämän kevätsiivousvimman kanssa, myönnä pois…
Katsoin loppuvuodesta Netflix -dokkarin The Minimalists: Less Is Now (joka on jatko-osa Minimalism: A Documentary About the Important Things -dokumentille), jonka inspiroimana päätin – jälleen kerran – tarttua toimeen ja karsia tavaroita kodissamme, sekä paneutua myös seuraamaan, mistä tavaravirta kotiimme muodostuu.
…Toki #lessinnow -haasteeseen olisi riittänyt yhden tavaran poistaminen kotoa päivässä, mutta päätin aloittaa ryminällä ja asettaa tavoitteeksi saada poistettua 500 tavaraa tammikuun aikana!
Koska rakastan listoja ja suunnitelmien tekemisiä, päädyin luomaan kuukausi kerrallaan muokkautuvan ’työkirjan’ kodin tavaramäärän karsimisen seuraamiseen, sekä ihan konkreettisten tehtävien suunnitteluun – tavaroiden läpikäymisestä arkisiin siivousaskareisiin.
Miten karsin tavaroita tammikuussa 2023?
Aloitin siis vuoden 2023 pitämällä tarkkaa kirjaa läpi tammikuun tavaroista, jotka heitin pois – siis lahjoitin, pistin kirppikselle, heitin roskiin. Ja nyt jo listaa lukiessa hieman nolottaa asiat, joita olin hillonnut kaapeissa – ja muuttolaatikoissa, jotka olivat edelleen avaamattomina vuoden 2013 muutosta – kykenemättä luopumaan…
Henkilökohtaiset suosikkini listalta ovat nämä:
- Ikean kuvasto 2017
- Kalenteri vuodelta 2015
- Kansiollinen Kelan papereilta vuodelta 2008, kun esikoinen syntyi
- 3 purkillista kuivuneita kyniä
- Pussillinen verhonipsuja (edelliset verhokiskot olivat Lahden asunnossa 2013)
- Esitteitä Irlannin matkalta vuodelta 2006
- Nettimokkula vuodelta 2012
- Lautapeli, jota ei ole pelattu vuoden 2003 jälkeen, koska siitä puuttuu osia
- Vuoden 2002 veropaperit
- Paperilaskuja vuosilta 2010-2011
- Vogue lehtiä vuosilta 2003-2008
…Olisin ehkä voinut elää ihan täyttä elämää ilman noitakin tavaroita valtaamassa kaappeja…
Suurin mylläys tapahtui työhuoneessani, missä ehdin tammikuun aikana käydä läpi vasta korkeintaan 1/4 tavaroista…! Vein mm. kolme paperikassillista kankaita koululle käsityötarvikkeiksi ja kannoin työhuoneesta kierrätykseen kaksi suurta paperikassillista lehtiä ja paperiroskaa. Vihdoin pystyin kevein mielin luopumaan jopa edellisestä työpaikastani säilyneistä papereista (ideakuvia, tuotepiiroksia, moodboardeja, trendivihkosia, jne) ja suurimmasta osasta opiskeluaikaisista oppimateriaaleista (monistenippuja). Heitin myös vanhoja paperilaskuja, veropäätöksiä sekä Kelan papereita sisältäneitä kansioita menemään.
Lahjoitin myös nuorimman lapsen päivittäisten leikkien lelulaatikoista ne lelut, joilla emme enää leiki ja joilla ei ole tunnearvoa, paikalliseen päiväkotiin ja luulen, että saisin vielä kevyesti toisen mokoman kasaan, kun kävisin läpi alakerran lelulaatikon, jossa säilytetään niitä leluja, jotka eivät ole vielä ehkä olleet ihan neidin ikätason mukaisia. Samainen selaus olisi tarkoitus suorittaa myös lasten kirjakaappiin ja lahjoittaa meillä lukematta jäävät kirjat niin ikään päiväkodille.
Vaatteita karsin kaksi isoa kestokassillista molempien poikien kaapeista odottamaan kummilapsille viemistä ja neidin kaapista sain pieniä vaatteita niin ikään poistettua jokusen verran. …Neidin vauva-ajan vaatteet odottavatkin KAIKKI pelihuoneessa läpikäymistä, niputtamista koon mukaan ja sitten päättämistä, josko jotain niistä voisi myydä ja mitä annan suoraan lahjoituksena eteenpäin. .
..Paras tapa muuten saada kaappeja tyhjenemään vaatteista on tämä viimeisen lapsen kasvaminen: enää en pieneksi jääneitä vaatteita niputa laatikoihin kaappiin odottelemaan, josko niille vielä käyttäjä kotiimme tulisi vaan sitä mukaa, kun otan kaapista isompia kokoja käyttöön, jää tuo hyllypaikka tyhjäksi!
Tein myös löytöjä siivotessa: keskimmäisen pojan synnytyssairaalarannekkeet löytyivät romukipon pohjalta!! …En ollut osannut niitä kaivata, kun en tiennyt, että olivat hukassa, mutta äkkiä sujautin ne talteen pojan muistolaatikkoon, jonka hän sitten joskus isompana saa omakseen.
Onnistuin myös rikkomaan pari lasiastiaa touhutessa ja olin aika järkyttynyt, kun tajusin, että työhuoneessa oli niin paljon tavaraa (laatikoita lattialla kasassa, paperikasseja, huonekaluja odottamassa paikkaansa, mattokääröjä…) etten mahtunut kunnolla imuroimaan sirpaleita pois! …Tämä oli melkoinen herätys, että tavarasta on kyllä luovuttava isolla kädellä, eikä projekti voi päättyä tammikuun loppuun!
Miten tammikuun karsintaprojekti onnistui?
Täytyy sanoa, että näin tammikuun viimeisen päivän iltana, kun siivoamiset ja tavaran poistamiset tältä kuulta on vihdoin takana, olen äärimmäisen tyytyväinen lopputulemaan: 300 tavaraa!!
Pidin samalla myös kirjaa kaikista tavaroista, jotka vastaavasti toin kotiin (poislukien ruokaostokset ja hammastahna, ym hygieniatavara…), eli asioita joita ostin tai sain (esimerkiksi myöhästyneinä joululahjoina). …Tämä lista on niin ikään hämmentävän suuri, sillä olin aivan varma, että en ostanut juuri mitään!!
Mitä siis kannoin kotiin tammikuussa?
- 7kpl vaatetta itselle, joista
- 4 ostin itse tarpeeseen (yöpaita, housut, rintaliivit, huopatossut)
- 3 sain lahjaksi (kengät, villasukat, neulehuivin)
- 33kpl tavaroista oli lapsille (vaatteita, leluja kirppikseltä, taululiituja, vesiväripaperia…)
- 12kpl erilaisia siivous- ja sisustustavaroita (siivoussieniä, kylpyhuoneen matto, kukkaruukku kirppikseltä, muovilaatikoita työhuoneen tavaroille, henkareita, käsipyyhe, pyykinpesuaine…)
- 4kpl sekalaisia (lehtiä äidiltä, viherkasviravinne)
= 56 uutta tavaraa kotiin yhden kuukauden aikana!!!
…Kannattaa siis oikeasti pitää kirjaa asioista, koska muisti on ailahtelevainen ja lempeä, ja se poistaa suurimman osan asioista, joita emme halua muistaa – tietoisesti tai tiedostamatta. Jos haluaa todella ymmärtää mistä tavaravirta kotiin tulee, niin listaa ihmeessä ylös kuukauden hankinnat!
Nauroin ihan pari viikkoa sitten, että miten helppoa olisikaan osallistua haasteeseen, jossa vuoden aikana ostetaan vain VIISI vaatetta (itselle, pois lukien alusvaatteet), sillä omasta mielestäni – hatariin muistikuviin pohjautuen – ostan vuodessa todellakin korkeintaan tuon verran vaatteita itselleni. Noh, nyt tuota tammikuun listaa katsoessa voin todeta, että loppuvuonna saisin ostaa enää 2-3 vaatetta riippuen siitä, lasketaanko huopatossut vaatteiksi!
Toisaalta en kyllä nyt keksi, mitä muuta vaatetta voisin tarvita, sillä minulla on edelleen kaapissa enemmän vaatteita, kuin ehdin käyttämään – ja vaatteet tosiaan käytän ihan loppuun asti. Juuri heitin yhden hihattoman topin menemään, koska se oli jo niin ruokottomaksi kulahtanut, ettei sitä kerta kaikkiaan kehdannut enää edes aluspaitana pitää…
Miten tästä nyt sitten vuotta eteenpäin?
No tavaroiden karsiminen on ainakin vasta aivan alussa – tuntuu, että olen päässyt vasta vauhtiin!
Ja toisaalta olen myös karsimisen kanssa vasta vaiheessa, jossa heitän pois lähinnä roskaa ja täysin tarpeettomia tavaroita, joita en ole vuosiin edes kaivannut. Odotan siis hetkeä, jolloin pääsen oikeasti pohtimaan minimalismin kautta tavaramäärääni – tarvitsenko todella KUUSI vilttiä, 30 erilaista koristetyynynpäällistä, 10 aluslakanaa 80cm leveään sänkyyn…?!
Helmikuun päätin siis viettää virallisen #lessisnow -haasteen mukaan, eli karsin tavaran/päivä. Tavoite kuulostaa hyvin realistiselle ja arjen askareiden sekaan sovitettavalta.
Työkirjani sivuille olen jo listannut läpikäytävät kohteet (eli kaapit, hyllyt, varastokomerot) huonekohtaisesti, joten toimeen on helppoa tarttua; arjen keskellä riittää, jos käyn vaikka yhden huoneen yhden lipaston yhden vetolaatikon läpi jonain iltana – koko huoneen tavaroiden perkaaminen kerralla ei tässä meidän arjessa ainakaan ole realistinen tavoite!
…Ja kun tavoite on jaettu koko vuoden mittaiseksi projektiksi, on aikataulussa joustoa ja armollisuutta!
Tavaroiden karsiminen on toisille helpompaa, eikä tuolloin edes tavarakaaosta pääse kertymään, mutta meille toisille taas voi muodostua hyvinkin vahvoja tunnesiteitä kovin arkisiin asioihin – vaikka siihen viisitoista vuotta vanhaan kalenteriin, johon olet merkinnyt ensimmäisen raskautesi kaikki neuvola- ja lääkäriajat – jolloin tavaran karsiminen on enemmän henkinen kuin fyysinen urakka, ja siksi myös aikaa vaativa.
P.s. Jos innostuit tuosta ylläolevasta trailerista, niin suosittelen lämpimästi sen katsomista Netflixistä, sekä sarjan aiempaa dokkaria, A Documentary About the Important Things – liitän trailerin siitäkin tähän alle!
