Vime vuosina minusta on kuoriutunut melkoinen joulusta nautiskelija; aloitan kodin koristelun talveen heti ensimmäisten pakkasten saavuttua ja joulukoristeen – tontut, tähdet, hyasintit – isken paraatipaikalle heti 1.12.!
Ja joulukuusikin ilmestyy marraskuun lopulla oven pieneen sulamaan, sillä 1.12. on vietetty perinteisesti meidän perheen perinteiset joulukauden avajaiset, jolloin keitellään glögiä, paistetaan torttuja – ja kyllä, koristellaan yhdessä joulukuusi!
…Ai miten pahalle tuntuukin ajatus, että kuusi kaadettaisiin metsästä ihan vain parin päivän ihastelun takia…!!
Viime vuonna ostimme kuusen omalta kylältä ja varmistimme jo tuolloin, että voimmehan tulla tänä vuonna hakemaan kuusen tosiaan jo marraskuun puolella. Mies olisi valmis luopumaan kuusesta heti joulupyhien jälkeen, mutta minä nautin lapsenomaisesti jouluisesta tunnelmasta ilolla loppiaiseen saakka.
Tänä vuonna on meidän arjessa sellaista haipakkaa pitänyt – perus lapsiperheen arki harrastuksineen, työt, oma opiskelu, sairastelut, iäkkäiden vanhempien auttaminen 400km päähän, työmatkat – että meinasin hieman jopa säikähtää, kun huomasin ensimmäisen adventtisunnuntain lähestyvän salakavalasti!
…Olen ehtinyt vasta laittamaan hieman talvea kotiin ja polttamaan kynttilöitä, mutta nyt on laitettava jo töpinäksi – joulukuuhan alkaa tosiaan jo ensi viikolla!!
Ennen joulukoristelaatikoiden kaivamista esiin päätin tarttua akuuttiin urakkaan; adventtikynttelikön tuunaamiseen.
Omassa lapsuudenkodissani ei adventteja juhlistettu mitenkään erityisemmin, ja näin aikuisena adventtikynttilöiden sytyttämisestä on tullut perinne vasta keskimmäisen lapsen myötä. Emme kuulu kirkkoon, eikä adventtisunnuntailla ole meillä uskonnollista merkitystä, mutta olemme ottaneet sen lasten kanssa kauniiksi perinteeksi laskeutua vähitellen joulun rauhaan.
Adventtikynttilöiden sytyttäminen sunnuntaisin onkin kuin eräänlainen joulukalenteri, jonka avulla niin aikuisten kuin lastenkin on mukavaa tunnelmoida joulun lähestymistä.
Erityisen tärkeä adventtikyntteliköstä on tullut tosiaan keskimmäiselle pojalle, jolle on kunnia-asia saada sytyttää kynttilä(t) sunnuntaiaamuisin.
Olen vuosien varrella kasannut monenmoisia adventtikynttelikköjä; toiset valmiisiin kynttilänjalkoihin, toiset luovemmin hyödyntäen kotoa jo löytyviä astioita, kippoja ja kulhoja – jopa vanhoja sulakekantoja. Tänä vuonna päätin jo syksyllä millaiset kyntteliköt tänä jouluna siivittäisivät joulun odotusta, kun tyhjensin kaappeja siivousvimmaisena – tarvikkeet nimittäin löytyivät kaapista!
Saimme viime jouluna lahjaksi nämä kauniit, pienet Hay Mini Swirl -kierrekynttilät, joita kerta kaikkiaan en ole raaskinut koko vuoden aikana polttaa, vaan itselleni hyvin ominaisesti olen ’säästänyt ne erityishetkeen’.
Minulla on muuten tänä talvena tavoitteena polttaa kynttilävarastoani pienemmäksi, joka on päässyt vuosien saatossa kasvamaan naurettavan suureksi ja olenkin tehnyt itselleni lupauksen olla ostamatta ainoatakaan uutta kynttilää ennen kuin kynttiläkaappi (oi, tilanne on todella niin paha, että voin puhua jo kynttiläkaapista…!) kolisee tyhjyyttä.
…Ainoastaan tuoksukynttilät ovat tietenkin poikkeus, koska niitä on talvella oltava ja lahjat – lahjaksi saan ostaa kynttilöitä kyllä!
Olen pitkin vuotta säästänyt kauniin muotoisia huonetuoksupulloja, joista aiemmin pääsikin jo tumman sävyiset lasipullot tuvan lipaston päälle asetelmaan – kuvia asetelmasta löytyy alla olevasta linkistä:
ANTAUTUMISTA SYKSYYN JA LUOPUMISEN TUSKAA
Nämä neljä pikkuruista lasipulloa ovat Tokmannilta ostetuita Bolsius huonetuoksuista. Rakastan Bolsiuksen vaniljatuoksukynttilöitä ja -huonetuoksuja! Tälläkin hetkellä polttelen vaniljantuoksuisia tuikkuja tuvassa – vanilja ja kukkiva hyasintti, ne ovat minun joulutuoksuni.
Kaadoin tyhjiin lasipulloihin pohjalle hieman sokeria ’lumeksi’ tukemaan kapoiset kierrekynttilät pystyasentoon.
Ai että, yksinkertaisen kauniit – kannatti säästellä lahjakynttilöitä tänne asti, sillä en osaisi kuvitella kauniimpia tai herkempiä kynttilöitä näiden pikkuisten lasipullojen kumppaniksi.
Tänään siis sytytellään ensimmäinen kynttilä ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi.
…Saatetaanpa hiukan soittaa myös Vesa-Matti Loirin joululevyä (sitä yhtä ja ainoaa oikeaa joululevyä!) taustalla ja lämmitellä pienet glögimukit – koska nyt se alkoi; lähtölaskenta jouluun!
Joulutunnelmaan laskeutumiseen löytyy luettavaa Villa Kotirannan aiempien joulujen postauksista, jotka koostin vuodesta 2018 alkaen alta löytyvän linkin taa.
Löydä jouluaskarteluun ideoita ja ohjeita, lue meidän jouluperinteistä tai selaa kuvia menneiden joulujen tunnelmista!
