Ihanaa ensimmäistä joulukuun viikonloppua!
Viisi luukkua nyt jo auki joulukalentereista. Huomenna aamusta sytytetään toinen adventtikynttilä ja illalla itsenäisyyspäivän kunniaksi perinteinen sinivalkoinen kynttilä.
Joulukuu onkin rakennettu
pienistä tunnelmallisista ’välietapeista’,
joista jokainen auttaa laskeutumisessa
joulun rauhaan.
Täällä on otettu ilolla vastaan koronakauden suositus viettää joulua pienessä piirissä. Joulumme ei meillä siis juurikaan muutu mihinkään suuntaan, sillä pääsääntöisesti muutenkin vietämme joulua ihan vain omassa kodissa, ihan vain oman perheen kesken – pötkötellen pyjamissa, lämmitellen aamusaunaa, herkutellen, katsellen jouluisia piirrettyjä ja elokuvia, sekä pelaten lautapelejä.
Ainoa, joka jää tänä vuonna väliin, on visiitti Pohjois-Savoon riskiryhmään kuuluvien vanhempieni luo, mikä harmittaa meitä kaikkia syvästi. Onneksi vanhempani osaavat suhtautua tähän tilanteeseen sen vaatimalla varovaisuudella ja ottavat myös omalla tavallaan ilon irti sitä, että saavat hiljentyä kahdestaan pyhien rauhaan ja jättää tänä vuonna väliin mm. kaikki joululahjastressit.
Isäni totesikin, että meidän pojille (isäni ainoat ja äitini nuorimmaiset lapsenlapset) alkaa olla jo sen verran hankalaa heidän muutenkaan keksiä lahjoja, että voisimme jatkossakin tehdä niin, että hän antaa poikien lahjarahan meille ja heidän nimissään sitten paketoimme pukinkonttiin jotain tarpeellista ja hyödyllistä, mitä olemme tässä arjessa heidän kanssaan huomanneet heidän tarvitsevan.
…Tänä vuonna taitaa isompi poika saada ainakin uudet luistimet ja kaipaamiaan treenivaatteita, pienempi poika saa taasen mm. ikioman pokkarikameran, josta haaveili koko viime kesän.
Aikuisten kesken sovimme, ettei tänä vuonna (eikä toivottavasti tulevinakaan jouluina) lahjoja annettaisi toisillemme – keskitytään sen sijaan noihin muksuihin, sillä jouluhan on lasten juhla!
Piipahtaessamme lasten kanssa Hyvinkään jouluavajaisissa Willassa marraskuun puolella vietimme pienemmän pojan kanssa aikaa myös tutkimalla Tiger Shopin jouluvalikoimaa. (…Isompi poika sai puolestaan hieman shoppailurahaa ja luvan viettää omaa laatuaikaa kierrellen häntä kiinnostavia liikkeitä ja käyden kahvilassa omassa rauhassaan.)
Olin saanut tämän suuren lasiastian juuri lahjoituksena perhepiiristä – koska antaja tiesi minun näpertävän kaikenlaisia asetelmia – ja mielessä pyöri idea valaistun joulumaailman rakentamisesta verannalle astiaa hyödyntäen.
Tigerista lähtikin mukaan suurempia aikailematta tuo ihana tonttumökki, jossa on siis oma led-valaistus, sekä puinen juna vaunuineen ja jouluisine yksityiskohtineen. Noita mökkejä taisi olla pariakin erilaista mallia, mutta tämä vanhan maalaistalon mallinen rakennus vei sydämeni.
…Olisikohan juna maksanut pari-kolme euroa ja tuo mökki muistaakseni neljä euroa… En tajunnut kuittia tietenkään säilyttää…
Asetelman joulukuuset ostin viime jouluna Ikeasta – ne myytiin tuolloin 3kpl pakkauksissa. En tiedä onko samaista tuotetta enää Ikean valikoimassa, mutta vastaavanlaisia kuusia olen nähnyt ihan marketeissa ja esimerkiksi Jyskissä.
…Muistelisin, että ostin viime jouluna myös vastaavia valkoisia joulukuusia Citymarketista, ja ne ovatkin olleet läpi vuoden käytössä pojan Lego-leikeissä.
Joulukuusia tähän lasiseen talvimaailmaan mahtui kaikkiaan kolme, mutta mökin kupeessa olevien kahden pienen lisäkuusen avulla rakentui talon ympärille kaunis metsikkö. …Ehkä pienen pupujussin voisin jostain vielä etsiä lymyilemään kuusien sekaan.
Asetelman ohuen ohut valosarja oli löytö parin vuoden takaa alennusmyynnistä ja aiemmin se roikkui kammarin seinällä vanhojen metallisten lampunvarjostimien kanssa.
Pujotin valosarjan sisään lasiastiat takana olevasta aukosta ja teippasin sen kiertämän pohjaa valot hieman koholla ennen sokerin kaatamista astian pohjalle.
Paristoilla toimivan valosarjan virtalähteen olisi toki voinut piilottaa myös astian sisälle sokerikerroksen alle, mutta kerta oli mahdollisuus jättää kytkin ulkopuolelle, niin mielellään tähän ratkaisuun päädyin. Nyt on helpompaa tarvittaessa myös sammuttaa valo, jos en halua sen jäävän koko päiväksi päälle.
Olen siitä höpsö, että asetelmien sokerin olen joka vuosi kerännyt talteen rasiaan ja säilönyt joulukoristeiden seassa – hyötykäytän sokerin aina seuraavana jouluna uudelleen uusissa asetelmissa.
Alla linkki mm. viime vuoden pikkujoulukattauksen talvisiin asetelmiin, joissa käytin tätä ihan samaa sokeria – ja samoja kuusia – kuin tässä tämän vuoden maisema-asetelmassa:
Tämän asetelman viimeisteli kaapista löytynyt Schleich -peura, joka on aiemminkin seikkaillut erilaisissa jouluissa asetelmissa tässä vuosien varrella.
Verannan ikkunalla roikkuva tähtikin istuu maisemaan kuin tarkoitettuna (kuva alla)!
Verannan koristelu jouluun on muutoin vielä hieman vaiheessa….
Nostelin vihdoin edelleen kukkivat pelargoniat pois ikkunalta ja asettelin tilalle kuusi puista taalainmaanhevostani, jotka olen vuosien varrella löytänyt kirpputoreilta. …Vuosikymmen sitten näitä vielä löytyi järkihintaan melkein jokaisella kirppiskierroksella, mutta viime vuosina en ole enää törmännyt yhteenkään!
Isomman pojan kanssa koristelimme verannalle myös 1.12. suuren joulukuusen, joka tuo valoa ja jouluista tunnelmaa verannan isojen ikkunoiden kautta ohikulkijoillekin. Tänä vuonna verannan joulukuusesta tuli sävyiltään viileä; sinisen ja harmahtavan beigen sävyjä, valkoista, kiiltävää metallia (mm. metallihelminauhoin)…
…Ja vastapainoksi selkeälle ja viileälle verannan kuuselle on tuvassa pönttöuunin kupeessa pienemmän pojan koristelema kuusi, joka taasen on iloinen sekamelska kaikkea, mitä koristelaatikoista löytyi – kultapalloista punaisiin pörrönauhoihin ja kultakoristeisista kävyistä lumihiutaleisiin!
Palaan noihin joulukuusiin vielä erillisen valokuvakoosteen merkeissä, vinkvink!
Ripustin tähän tienpuoleiseen verannan ikkunaan myös suuren oksan, jonka löysimme pienemmän pojan kanssa muutama viikko sitten retkellämme takametsässä ja oksaan puolestaan asettelin punotuilla puuvillanauhoilla roikkumaan kauniit lasikoristeet – suurimmat aarteeni joulukoristeiden valikoimassani – jotka muistuttavat lähes jäätaideteoksia.
Osallistuin yhtenä bloggaajana viime jouluna Järvenpään Kukkatalon järjestämään kranssikilpailuun – jonka myös, uskomatonta kyllä, voitin! Jokainen osallistuja sai valita Kukkatalon valikoimasta tarvikkeet kranssien tekemiseen ja kiitoksena osallistumisesta pitää materiaalit kilpailun päätyttyä itsellään.
Omassa kranssissani, jonka solmin valtavaan vanhaan puuvanteeseen, käytin juurikin näitä upeita lasikoristeita, jotka jäivät pysyvästi kotimme suosikkikoristeiden joukkoon joulusta toiseen.
Valokuvia tuosta viime joulun kranssista löydät alla olevasta linkistä:
Tänään lähdetään miehen kanssa
vielä viimeiselle joulushoppailukierrokselle,
kun kerrankin pääsemme ostoksille ilman lapsia!
Muutama pieni paketti vielä puuttuu niin omille muksuille, kuin kummilapsillekin, mutta onneksi tiedossa on jo, mitä kukin tarvitsee ja mistä lapset pitävät. Eli täsmäiskuja ilman kiirettä tiedossa!
Rentouttavaa viikonloppua kaikille
ja nautitaan näistä joulun odotuksen tunnelmista
suurella sydämellä & lapsekkaalla riemulla!
