#MUOVITONARKIHAASTE – Muovittomampi helmikuu takana

Kun starttasin tämän Muoviton arki -haasteen vuoden vaihteessa, en olisi ikinä osannut kuvitella millaisia vaikutuksia sillä olisi koko perheemme arkeen!

Ja siis kaikki puhtaasti positiivisia!

Olin kuvitellut, että tämän haasteen lopputulemana taloudestamme syntyisi vähemmän muovijätettä. Kyllä, näin kävikin – ja siis aivan pienin teoin! Mutta Muoviton arki -haaste olikin vain alkusysäys koko taloutemme kestävämmän kulutuksen rakentamiselle.

Mikä hauskinta, niin mies kuin lapsetkin ovat intoutuneet urakkaan mukaan. …Tosin mies ilmoitti, ettei lihatiskin kilohinnoin meille leikkelettä osteta…. 😀

Pssst, jos et ole lukenut haasteen aiempia vaiheita, löydät ne kaikki oheisen linkin kautta; klik! Lisäksi Instagramissa voit seurata minun ja muiden haasteeseen tarttuneiden vaiheita tunnistella #muovitonarkihaaste.

Mutta kerrataanpas yhteenvetoa!

Kun joulukuun lopussa 2018 laitoin haasteen käyntiin, tuotti taloutemme kuukaudessa alla olevan valokuvan mukaisen määrän muovia (tähän ei joulu sesonkina vaikuttanut juuri lainkaan, vaan kaikki muovi on ihan arjen kulutustavaroista ja elintarvikkeista). JÄÄTÄVÄÄ! Oikein harmittaa, etten punninnut noita pusseja, mutta veikkaisin, että jotain 3-4kg väliltä… Molemmat muovisäkit olivat aivan täyteen sullotut ja yllättävän painavat.

Tammikuussakaan en vielä muuttanut kulutustottumuksia vaan keräsin vain kuukauden ajan muovia talteen. Tammikuussa määrä oli tällainen:

2 kpl kirkkaita lihapakkauksia
18 kpl mustasta muovista valmistettuja lihapakkauksia
5 kpl muovipussipakkauksia muovihenkarein
1 jäätelöpakkaus
1 pyykinpesuainepakkaus
17 kpl kirkkaita muovirasioita kansineen
>100kpl viili-, vanukas- ja jogurttipurkkeja!!!!

+ yllä mainittujen lisäksi vielä ~1,5kg muovipussillinen pienempää muovijätettä, kuten jogurttipurkkien kansia, kahvipakkauksia, muovipusseja joita ei voinut hyötykäyttää, jäätelökääreitä, pillejä, karkkikääreitä, jne…

Helmikuussa tein ostoksia kriittisemmin; koetin välttää viimeiseen asti muovipakkausten ostoa ja jos oli pakko valita muoviin pakattu tuote, en ostanut esimerkiksi mustaan muoviin pakattuja elintarvikkeita (vain kierrätettäväksi kelpaavaa muovia) tai valitsin kierrätysmuovista valmistetun pakkauksen.

Totesin, että mustaa muovia on loppujen lopuksi todella helppoa välttää; jätin vain ostamatta Lidlistä kanat ja hankin ne S-Marketista kirkkaissa pakkauksissa. Eikä loppujen lopuksi edes tuotteiden hinnoissa ollut juurikaan eroa, kun kilohintoja tutkin molemmissa kaupoissa tarkemmin.

Yksi iloinen yllätys tässä muovin välttelyssä – tai edes kierrätettävämpien vaihtoehtojen etsinnässä – oli se, että aloimme miettiä aivan uusia ruokalajeja ja mm. juuresten määrä annoksissa kasvoi entisestään! Esimerkiksi unohduksissa ollut lanttu löysi tiensä höyrytettävien kasvisten joukkoon.

Ei niin iloinen yllätys oli huomata, että talviaikaan on todella haastavaa löytää ilman muovia esimerkiksi kukkakaalia, parsakaalia tai kurkkua. Kukkakaalin onnistuin löytämään edes kierrätettävässä muovissa, mutta esimerkiksi ’elmukelmu’, johon parsakaali on usein kieputettu, on sekajätettä! Tämä oli jännittävä oppi muovilaaduista…

Helmikuun aikana opin tekemään kompromisseja ja löytämään vaihtoehtoja, joita en aiemmin edes pysähtynyt miettimään.

Helmikuussa havahduin myös realismiin, että muovipakkauksia ei voi kokonaan välttää – tai ainakin jossain pisteessä joutuu vaakakuppiin laittamaan ideologian ja talouden kulutusvarat. Kuten aiemmin totesin, mies löi minulle rajan lihatiskin leikkeleiden kilohinnoille – taloudessamme siis yhteinen ’ruokakassa’ – ja esimerkiksi kaakaon ostaminen aiheutti päänvaivaa, sillä järkevän hintaisissa kartonkipakkauksissa ei ollut minkäänlaisia kierrätysohjeita (pahvi, metalli ja muovi?). Puhtaasti pahvi/paperi -pakkauksellisten kaakaoiden kilohinnat taas olivat niin poskettomia, että meidän kaksi kaakaohiirtä joisivat minut nopeasti perikatoon! Eli jouduin tyytymään muovipakkaukseen…

Miten muuten voi olla, että EU:ssa – ja ihan vain sääntö-Suomessa – voidaan edelleen myydä tuotteita, joissa ei ole selkeästi yhtenevällä tavalla, samoja standardoituja symboleja käyttäen, merkitty pakkauksen koostumusta ja kierrätysohjetta?!

…Kylmän viileästi jätin kaupanhyllylle kaikki pakkaukset, joista joko puuttui kierrätysohjeet tai ohjeistuksena oli sekajäte.

Roskispusseja emme ole aikoihin enää ostaneet, eikä muovipusseja kauppareissuilta kulkeudu kotiin kuin todella harvakseltaan – ja useimmiten ostan paperipussin, jos kestokassi on unohtunut kotiin. Meillä nuo paperipussitkin löytävät aina kotonamme jonkunmoisen uusiokäyttökohteen, eli jokaista paperipussia käytetään, kunnes ne alkavat hajota ja joutavat viime metreillään paperinkeräyspusseina keräykseen.

Paljonko helmikuun aikana kertyi muoviroskaa?

Ainoastaan 1,5kg säkillinen kaikkineen!

Tuo määrä on edelleen ihan liikaa ja puolustuksekseni sanottakoot, että suurin osa noista muoveista on pakkauksista, jotka oli ostettu jo ennen helmikuuta; esimerkiksi kaikki mustat muovirasiat olivat pakastimesta helmikuun aikana käyttöön sulatettujen elintarvikkeiden pakkauksia.

Jos olisin kerännyt erilleen ainoastaan ne muovit, jotka toin kaupasta helmikuun aikana, väittäisin määrän olevan korkeintaan puolet tuosta 1,5kg:sta!

Mutta olen niin tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt, miten pienellä vaivalla on muoviroskan määrä saatu pienenemään jo tähän määrään! Js näiden haastekuukausien oppien mukaan eläen ja omaa lupaustani noudattaen, uskon, että saamme tätä määrää pienennettyä vielä roimasti tulevina kuukausina!

Mutta mitä olivat ne muut muutokset, mitä tämä haaste toi arkeemme?

1. Kun tuo hurja muovimäärä on pois sekajätteestämme, on kahden viikon välein tyhjennetty roska-astiamme ulkona ollut palttiarallaa puolillaan tyhjennyspäivinä, kun aiemmin se tursuili niin, ettei kansi enää kiinni mennyt…
2. Päädyimme vihdoinkin laittamaan kompostorin tilaukseen! Suurin osa sekajätteestämme on tällä hetkellä edelleen biojätettä, joten kompostorin käyttöönoton jälkeen elän ajatuksessa, että voimme harventaa roskiksen tyhjennyksen kerran kuukaudessa tapahtuvaksi.
3. Olemme tarttuneet aktiivisesti myös metallinkierrätykseen ja keräämme viilipurkin kansia myöten kaiken metallinkeräyksen. …Ennen nekin menivät meillä sekajätteeseen, kuten se viilipurkkikin, ihan kamalaa tunnustaa…
4. Aiemmin pieni kartonkijäte, mitä elintarvikkeista tuli, saattoi sekin livahtaa sekajätteeseen. Nyt jokainen ruokakermatölkki huuhdellaan ja kierrätetään, samoin pienemmätkin kartonkipakkaukset laitetaan joko pahvinkeräykseen tai käytetään saunansytykkeinä.
5. Olen etsinyt kestoratkaisuja kertakäytettävien tuotteiden tilalle; kodissamme on nyt mm. pitkäikäiset pestävät kuituliinat tiskirätteinä, virkkasin juuri ensimmäiset kestopuhdistuslaput korvaamaan kertakäyttöiset vanulaput ja koetan ylipuhua miestä, että korvaisimme talouspaperin molempien poikien vauva-ajoilta jääneistä harsoista ommelluilla kestoliinoilla.
6. Hankin elämäni ensimmäisen bambuhammasharjan, jonka varsiosa maatuu kompostissa muutamassa kuukaudessa! Harja on ainakin omaan suuhuni aivan loistava ja hyvästelin ilolla vanhan muoviharjani. Olen myös alkanut etsiä palasaippua- ja palashampoovaihtoehtoja korvaamaan muovipulloissa myytävät tuotteet. Lisäksi sain hyvän vinkin eräältä haasteeseen osallistuneelta bloggaajalta muovittomista vanupuikoista!

Miten tästä eteenpäin?

Päätin, että jatkan valitsemallani tiellä:
– Pyrin edelleen ostamaan tuotteet muovittomina.
– Suosin entistä enemmän kausivihanneksia ja -hedelmiä, sekä lähituotantoa. Niitä tuntuvat useimmiten löytyvän ilman muovipakkauksia.
– Jätän kauppaan tuotteet, joissa ei ole selkeitä kierrätysohjeita.
– En osta elintarvikkeita mustassa muovissa.
– Koetan edelleen löytää erilaisia tapoja vähentää taloutemme kertakäyttötuotteita ja vaihtaa ne kestotuotteisiin.
– Kiinnitän huomiota vielä enemmän oman puutarhamme sadon säilömiseen ja hyödyntämiseen talvisin. Mitä kaikkea voi esimerkiksi pakastaa raaka-aineiksi talven ruokiin? Esimerkiksi keittovihannekset löytyvät pakastimestamme rasioista valmiina annoskokoina, eikä niitä tarvitse ostaa muovipussipakasteina.

Säästän hetken mieheni hermoja ja vien muoviroskat kierrätykseen useammin kuin kerran kuukaudessa, mutta lupaan palata aiheeseen kesällä uudelleen, kun pakastimestakin on suurin osa sinne kertyneitä muovipakkauksia ehditty kuluttaa pois, ja nähdään paljonko muovia kertyy, kun tästä muovittomammasta elämästä on muodostunut osa perusarkea.

Seuraavaksi ajattelin haastaa itseni taloutemme sekajätteen minimointiin, joka on jo nyt tämän Muovittomampi arki -haasteen myötä saanut hyvää vauhtia.

Jos et ehtinyt mukaan tähän tammikuusta maaliskuulle kestäneeseen haasteeseen, ei hätää: haasteeseen voit tarttua koska tahansa!

Haasteen ohjeet ovat helpot:

ENSIMMÄINEN KUUKAUSI – pohjatyö

Ensimmäisen kuukauden ajan tarkastellaan rehellisen raadollisesti, kuinka paljon muovia menee kuukaudessa roskiin. Tämän kuun aikana ei muuteta kulutustottumuksia, vaan ostetaan edelleen ne aivan samat tuotteet, mitä jokaisena muunakin kuukautena.

Haasteen ensimmäinen kuukausi on myös aikaa tutustua muovin kierrättämiseen – olen itsekin oppinut melkoisesti viime kuukausien aikana! Hyvät ohjeet kierrätyksen aloittajalle löytyy Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n sivuilta – sekä lista paikkakuntasi Rinki -pisteistä, jonne voit jatkossa muoviroskat viedä.

TOINEN KUUKAUSI – tartutaan toimeen

Toisen kuukauden ajaksi ota taloutenne kauppareissut omalle vastuulle. Käytä enemmän aikaa kaupassa ja tutki vaihtoehtoja:

Mitä tuotteita pystyt ostamaan ilman pakkausmuovia tai edes pienemmällä muovimäärällä? Kuinka paljon on hintaeroa muoviin ja muuhun pakkausmateriaaliin pakatuilla tuotteilla? Löytyikö tuotteita, joita ei edes myydä muutoin kuin muovipakkauksessa? Joudutko kuinka paljon muuttamaan kulutustottumuksiasi saavuttaaksesi muovittomamman arjen?

Ihmettelyjä ruokakaupasta, kommentteja haasteeseen ja vaikka muovittomia tuotelöytöjä saa jakaa somessa tunnisteella #muovitonarkihaaste. Ehkä saamme myös tuotteiden valmistajia / jälleenmyyjiä havahtumaan muovittomiin vaihtoehtoihin?!

KOLMAS KUUKAUSI – pysyviä muutoksia kulutustottumuksiin

Vaiheen kaksi havaintojen pohjalta tee lupauksesi, miten aiot tulevaisuudessa kulutustottumuksiasi päästäksesi mahdollisimman pieneen muoviroskan määrään.

Tee ainoastaan sellainen lupaus, johon todella aiot ja voit sitoutua.