Hieman sekalaisin tuntein valmistauduin keskiviikkona helmikuun – ja oikeastaan koko elämäni – ensimmäiseen Muoviton arki -haasteen muovitietoiseen ruokakaupassa käyntiin.
Pssst, kaikki tähän mennessä julkaistut Muoviton arki -haasteen postaukset löydät täältä.
Kirjoitin ostoslistan – eli listasin kaikki ne perusjutut, jotka joka keskiviikkoisella kauppakierroksella ostan – ja mietin kuumeisesti, miten ihmeessä tulisin ne kaikki löytämään muovittomina tai mahdollisimman vähäisellä muovilla. Tiesin esimerkiksi jo valmiiksi, että kurkku ilman muovia on talviaikaan mahdottomuus – ainakin meidän kaupoissamme.
Tunnustettakoot jo heti alkuun, että tiesin joutuvani tekemään kompromisseja muovittomuuden suhteen ja päätin kohdata nuo tilanteet valitsemalla mahdollisimman hyvin kierrätettävissä olevat muovilaadut – eli suomeksi sanottuna karttamaan sitä kirottua mustaa muovia, johon suurin osa esimerkiksi Lidlin lihahyllyn tuotteista on pakattu.
Koska asumme automatkan päässä Mäntsälästä, keskitämme ruokaostoksemme pääsääntöisesti keskiviikolle, jolloin isommalla pojalla on 1,5h treenit ja tuo aika tulisi jotenkin fiksusti saada kulutettua isolla kirkolla. Tämä tarkoittaa yleensä kaikissa kolmessa kauppaketjussa – Lidl, S-Market ja K-Citymarket – käymistä, sillä ihan kustannus- (hintatasoerot) sekä saatavuussyistä en osta kaikkia tuotteita yhdestä kaupasta.
Normaalisti kauppakierrokseni alkaa Lidlistä, mistä ostan suurimman osan ruuista; lihat, kanat, kalat (niissä pirun mustissa muovipakkauksissa – ainoastaan jauheliha on kirkkaassa muovipakkauksessa), leivät, maitotuotteet, kasvikset (jotka on mahdollista ostaa ilman pakkauksia tai mielenosoituksellisesti kerätä leipomopuolelta hakemaani paperipussiin) ja kuivatuotteet, kuten riisi ja pasta.
Seuraavaksi matkaan S-Marketiin, josta ostan kaikki hedelmät (hintataso ja valikoima hyvä, sekä käytössä biopussit – iso plussa). Täältä mukaan tarttuu myös aika ajoin Alpron soijajogurtti, muroja ja leipiä. Yleensä kaikki mitä Lidlistä ei löydy, tai en sieltä syystä tai toisesta suostu ostamaan, löytyy tästä toisesta etapista.
Monesti kierähdän kotimatkalla vielä K-Citymarketin kautta, mistä löytyy tietyt murot ja myslit, joista lapset pitävät. Täältä mukaan lähtee myös suurin osa heräteostoksista, kuten irtokarkit, erilaiset öljyt ja mausteet, sekä leipäosasto on valikoimansa puolesta todella laaja. Miinuksena todettakoot hintataso, eli hajauttamalla ostokset saamme hinattua ostoskorimme hintaa alaspäin. Nelihenkisessäkin lapsiperheessä nämä valinnat jo tuntuvat.
Viikon mittaan tarvittavat täydennykset (esimerkiksi margariinia tai maitoa, karkit ja jäätelöt sekä ruuhkavuosien kiirepäivien nopea ruoka) haetaan mieluiten oman kylän kaupasta muutaman sadan metrin päästä.
Mutta kuinka edetä tämän uuden haasteen kanssa?
Vuosien kokemuksella Mäntsälän kauppojen valikoimista tiesin jo palttiarallaa, mitä saan ja mitä en mistäkin liikkeestä, joten päätin heittää kauppareissun järjestyksen uusiksi.
Ensin suuntasinkin S-Marketiin, jossa ensimmäisen viiden minuutin aikana jo tajusin, että muovittomuus on melkeinpä mahdottomuus! Tuo ajatus iski sellaisella ryminällä, että minulle tuli heti primitiivisenä reaktiona niin kova nälkä, että mahani alkoi kurnia! Katselin ostoskoriani, jonne ei ollut löytynyt kuin appelsiineja ja banaaneja…
Me kuolemme kaikki nälkään, jos en löydä muovittomia aineksia ja se kaikki on minun syytäni, kun lähdin tällaiseen hulluuteen mukaan!!!
Liha- ja kalatiskillä toivo heräsi taas, kun sain tiskin yli hymyn kera ojennettuna lohifileen käärittynä paperiin! Ja hintakin oli maltillinen – kilohinta samoissa kuin muoviin pakatulla lohella. Ehkä tämä onnistuukin!
Valmislihojen äärellä totesin, että muovitonta vaihtoehtoa ei tietenkään ole. Jos aion ostaa viikon ruoka-aineet koko perheellemme, joudun tekemään kompromissin, josta aiemmin kirjoitinkin; valitsemaan myös muovipakkauksia, mutta varmistaen, että ne kaikki ovat kierrätyskelpoisia.
Ja tässä syy, miksi aloitin kierrokseni S-Marketista; tiesin, etten löytäisi Lidlistä esimerkiksi broileria ilman mustaa muovia.
Yksi merkittävimmistä havainnoistani koin tuossa lihapakkauksien äärellä:
Kun joudun miettimään tuotteiden pakkauksien kierrättämistä ja hakemaan muovittomia vaihtoehtoja, joudun myös aivan uudella tavalla haastamaan itseäni suunnittelemaan tulevan viikon ruokia!
Sen sijaan, että keräisin vain tiskistä ne ns. helpot ja varmat tuotteet (broilerisuikaleet, broilerifileet, ym), joilla lapsiperheen arki luistaa sujuvasti nopean valmistamisajan vuoksi, joudun miettimään ’lihapakkauslaatikon ulkopuolelta’; kirkkaaseen muoviin pakattua jauhelihaa esimerkiksi tuli koriin poikkeuksellisesti kilon verran – suunnitelmissa valmistaa tomaattista jauhelihakastiketta ja spagettia, sekä lihapullia ja perunamuussia. Ja ~800g jauhelihapaketista tulee helposti lihapullia useammankin päivän aterialle, lisukkeita vain vaihdellen.
Koska en löytänyt kukkakaalia, parsakaalia ja ruusukaalia ilman muovia, joita yleensä arkisin syömme höyrytettynä, jouduin valitsemaan juureksia, kuten perunaa ja lanttua, joista teenkin uunikasviksia.
Ruokakaupassa käyntiä helpotti tieto, että kotoamme löytyy jo valtavasti perusaineksia, joiden pohjalta on helppo lähteä ruuanlaittoon; porkkanoita kellarissa, pastaa ja erilaisia riisejä kuiva-ainekaapissa. Jopa pussillinen tortilloja odottaa käyttöä. Kun nuo ainekset on käytetty loppuun, joudun miettimään uudelleen niidenkin ostamisen – tosin pastat ja riisit onneksi saa pitkälti kartonkipakkauksissa.
Perheemme aamu- ja iltapalalle kuuluu arkisin yleensä viilit (ja murot), joita en enää tahdo ostaa juurikin tuon muovipakkauksen vuoksi. Niinpä viili- ja jogurttihyllyllä aikaa vierähti tovi, mutta lopulta koriin nousi kartonkitölkkeihin pakatut litran jogurtit – ilman muovikorkkia!
S-Marketista mukaan tarttuivat nämä:
Appelsiinit 2kg biopussissa
Banaanit 2kg terttuina ilman pakkausta
Kauraleipä paperipussissa
Jogurtti 3l kartonkitölkeissä ilman korkkia
Jauhelihaa 1kg kahdessa kirkkaassa muovirasiassa PET/PP 07
Possun fileepihvit 480g kirkkaassa muovirasiassa PET/PP 07, PET 05
Kirjolohifilee 500g paperikääreessä
Seuraavaksi hurautin Lidliin täydentämään ostoskassia.
Yleensä Lidlistä on saanut kukkakaalia ilman muovia, mutta eilen kukkakaalia ei löytynyt kasvistiskistä lainkaan. Harmitti. Sen takia oikeastaan olin ajanut kyseiseen kauppaan…
Kipaisin leipomo-osastolta paperipussin ja keräsin siihen perunat irtolaarista. Lanttu ja bataatti sekä paprika löytyi onnekseni myös ilman käärettä. Ja täällä myös kaikki kurkut muovitettuina…
Kasvisosastoja kaupoissa tutkiessa ymmärsin, että muovittomuuteen – tai edes muovin vähentämiseen – kuuluu luontevasti kausivihannesten ja -kasvisten valikoiminen omaan ruokavalioon: Juureksia löytyy ympäri vuotta ilman kääreitä, mutta ns. tuorekset ovat talvisin tiukasti muovitettuja.
…Joudunkohan siis odottamaan kesään asti saadakseni kurkkua – omasta puutarhasta?!
Leipomo-osastolta koriin nousi vielä luomu kaurasydän -leivät niin ikään paperissa, sekä maito-osastolta miehen rakastama maustamaton luomujogurtti – MUOVIkorkilla…
Lidlistä löysin kaikkiaan nämä:
Luomu kaurasydän leivat 5kpl paperipussissa
Peruna 1,6kg paperipussissa
Bataatti ilman kääreitä
Lanttu ilman kääreitä
Paprika ilman kääreitä
Terttutomaatti terttuna, ilman kääreitä
Maustamaton jogurtti kartonkitölkissä muovikorkilla
Kevytmaito kartonkitölkissä muovikorkilla
Tuohon ylläolevan listan maitotölkkiin haluan vielä mainita, että jääkaapissamme oli tosiaan vielä kaksi maitopurkkia, joten suuremmalle määrälle maitoa ei tässä vaiheessa viikkoa vielä ollut ja tuo Pohjolan Meijerin maito muovikorkillisessa tölkissä on aina pisimmällä säilyvyydellä.
Kahden kaupan jälkeen kurkkasin kelloa ja totesin havainnoksi, että muovittomien vaihtoehtojen etsiminen pidentää (ainakin aluksi, kunnes löydän ne uudet vakiotuotteet) kauppareissuihin käytettyä aikaa!
…Normaalisti olisin 45minuutin aikana käynyt jo kaikki kaupat läpi ja ehtinyt vielä kirjastoon, mutta nyt olin vasta löytänyt osan tarvitsemistani aineksista…
K-Citymarketille latasin suuret odotukset, sillä listalla oli vielä ne höyrytettävät kasvikset, kurkku, kaakao ja tomaattimurska.
Kasvisosasto Cittarissa on todella laaja, mutta sielläkin päädyin lohduttomasti haahuilemaan ostoskoria perässäni vetäen hedelmä- ja kasvihyllyjen välissä… Kaikki kaipaamani kasvikset myös siellä muovissa.
Lisäksi Citymarketissa saa aina leikkiä etsivää ja jäljittää sitä yhtä ja ainoaa biopussirullaa, joka tuntuu kuin tarkoituksella olevan aina piilotettu jonkun hyllykön taakse, ylimmälle telineelle… Paperipusseja sentään on ilmestynyt hedelmähyllyjen sivustoille, mutta veikkaan, että suurin osa asiakkaista vain tyytyväisenä – ja ajattelematta sen enempää – nappaa sen helposti saatavilla olevan muovipussukan. Jopa banaatitertulle, olen huomannut!
Tämä viimeinen etappini ennen lapsen hakemista harrastuksestaan toi ostoskoriini ainoastaan kartonkipakkauksia, eli kuiva-ainekaappiani täydentäviä aineksia sekä sitä ostoslistalla ollutta tomaattimurskaa.
K-Citymarkista ostin nämä:
Bulgur 450g kartonkipakkaus
Couscous 500g kartonkipakkaus
Riisi-monivilja 800g kartonkipakkaus
Tomaattimurska 500g kartonkipakkaus
Pitkään seisoin spagettipakkausten äärellä ja ihmettelin. Löysin vain yhden kartonkipakkauksen ja kyseisen tuotteen kilohinta ei ollut järkevässä suhteessa saman merkin muovipakkauksessa olevaan spagettiin, joten spagetti jäi vielä hyllyyn (onneksi kaapissa on vielä yksi paketillinen avaamatta). Seuraavalla ostosreissulla joudunkin tekemään vertailevan spagettitutkimuksen näissä paikallisissa ruokakaupoissamme…
Toinen ongelma oli yllätyksekseni kaakao! Vaihtoehtoina oli S-Marketissa ja Lidlissä ainoastaan muovipussiin pakattu jauhe tai kartonkipakkaus, jossa muovikansi (tuo ’kartonkipakkauskin’ oli yhdistelmä eri materiaaleja, ei puhtaasti vain kartonkia). Vain K-Citymarketista löytyi muutama vaihtoehto pahvirasioista ilman muovia, mutta pakkauskoot olivat ’luksustuotemaisesti’ ~200g, eli kahden kaakaota rakastavan lapsen kanssa hetkessä tuhottuja – ja kilohinta oli jälleen kerran moninkertainen; jos halvin muovipakkaus oli kilohinnaltaan ~4€, olivat nuo pikkupakkaukset ~15-20€/kg…
Myös kaakao jäi siis hyllyyn odottamaan superideaa, mistä saisin lapsiperheelle soveltuvan pakkauskoon, järkevään kilohintaan, ilman muovia…! 🙂
Tulipas pitkä juttu aiheesta ihan huomaamatta!
Olin kuvitellut, että Muoviton arki -haasteen ensimmäinen vaihe, eli kuukauden muovin kerääminen yhteen kasaan, olisi se herättelevin kokemus, mutta kyllä tämä lähes 1,5h kauppareissu veti toisaalta tosi hiljaiseksi – ja toisaalta taas se riemu, kun kotona kasseja purkaessa tajusin, miten vähällä muovilla selvisin, oli huumaava!
Veikkaan, että seuraava ostosreissu on taas askelta haastavampi, sillä koko ajan käyttäessämme kaapista kuiva-aineita sekä pakastimeen kerättyjä ruokia ja oman puutarhan kasviksia, joudumme etsimään noillekin tuotteille muovittomat vaihtoehdot.
Jos et ole vielä tarttunut tähän haasteeseen, niin ohjeet löytyvät täältä. Voit aloittaa haasteen ensimmäisestä vaiheesta vaikka heti, jos et ehtinyt tammikuussa vielä mukaan – haaste soveltuu aloitettavaksi missä vaiheessa vuotta tahansa.
Ja alla vielä kertauksena tämän haasteen 2.vaiheen ohjeet – tartuthan sinäkin toimeen?!
Vaihe 2: Tartutaan toimeen – VAIHTOEHTOJEN HELMIKUU 2019
Helmikuun ajaksi otan perheemme kauppareissut omalle vastuulle. Aion käyttää aikaa enemmän kaupassa ja tutkia vaihtoehtoja:
Mitä tuotteita pystyn ostamaan ilman pakkausmuovia tai edes pienemmällä muovimäärällä? Kuinka paljon on hintaeroa muoviin ja muuhun pakkausmateriaaliin pakatuilla tuotteilla? Löytyikö tuotteita, joita ei edes myydä muutoin kuin muovipakkauksessa? Joudunko kuinka paljon muuttamaan kulutustottumuksiani saavuttaakseni muovittomamman arjen?
Ihmettelyjä ruokakaupasta, kommentteja haasteeseen ja vaikka muovittomia tuotelöytöjä saa jakaa somessa tunnisteella #muovitonarkihaaste. Ehkä saamme myös tuotteiden valmistajia / jälleenmyyjiä havahtumaan muovittomiin vaihtoehtoihin?!
